|
|
Silakka-, kilohaili-, turska- ja kampelakannat Itämeren silakka- , kilohaili-, turska- ja kampelakantojen tilan säännöllisen ja pysyvän seurannan avulla tuotetaan arvioita sekä ennusteita em. kalavarojen tilasta. Kalavarojen arvioinnin lisäksi hankkeessa lisätään biologista tietämystä näistä kalakannoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä Itämeren ekosysteemistä.
Tausta
Kantojen tilan säännöllinen arviointi kuuluu maa- ja metsätalousministeriön laitokselle antamiin tulostavoitteisiin ja se perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Arviointiin velvoittaa myös EU:n kalastuspolitiikka.
Arviot laaditaan vuosittain kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) työryhmissä. ICES antaa kanta- tai säätelyaluekohtaiset suositukset Euroopan Unionin komissiolle, joka sopii eri lajien kansallisista saaliskiintiöistä seuraavaksi vuodeksi jäsenvaltioiden ja Venäjän kanssa pidettävissä neuvotteluissa.
Tuloksia vuodelta 2008
Itämeren silakka-, kilohaili-, ja turskakannat arvioitiin viimeksi keväällä 2008 (Raportti merialueen arvokkaimpien kalakantojen tilasta 2008).
Yhteistyötä
Hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta välttämättömiä ovat RKTL:n rannikon toimipisteet sekä RKTL:n muista projekteista EU-tiedonkeruu ja RKTL:n tuottamat saalistilastot. Hankkeen tuloksia hyödyntää ensisijaisesti maa- ja metsätalousministeriö. Yhteistyökumppaneina toimivat myös ICES sekä koti- ja ulkomaiset tiedeyhteisöt.
Ajankohtaista
- Suomen silakkasaalis vuonna 2007 oli 89 000 tonnia, ja siitä 81 % (72400 tonnia) saatiin Selkämereltä, josta saalis oli suurin tarkastelujaksolla 1980–2007. Saaristomeren, Ahvenanmeren, Suomenlahden ja Perämeren saaliit puolestaan kuuluivat pienimpiin saman ajanjakson aikana.
- Silakka on Selkämeressä runsaslukuinen ja hidaskasvuisin vuosikymmeniin. Isokokoinen silakka on käynyt siellä vähiin.
- Itämeren turskakannat ovat edelleen hyvin huonossa kunnossa.
Vastaava tutkija
Eero Aro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viikinkaari 4, PL 2, 00791 Helsinki Puhelin 0205 751 253 Faksi 0205 751 201 etunimi.sukunimi@rktl.fi
Muita tutkijoita: Jukka Pönni, Raimo Parmanne, Jari Raitaniemi, Folke Halling
Hankkeen kesto: jatkuva
Tulostettava versio
|
|