Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
RKTL on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
In English | På svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  

Kalavarojen arviointi:
» Itämeren lohi ja taimen 
» Tornionjoen lohi ja meritaimen
» Simojoen lohi
» Teno- ja Näätämöjoen lohi ja meritaimen 
  •Lohen elinkierto
  •Tenojoen jokipoikastiheydet ja lohisaaliit
  •Näätämöjoen jokipoikastiheydet ja lohisaaliit
  •Tenojoen kalastusmatkailijoiden lohisaaliit 2015
  •Lohitutkimuksen menetelmiä
  •Pohjoisia lohikantoja uhkaavia tekijöitä
  •Utsjoen lohien vedenalainen videoseuranta
  •Tenojoen lohenkalastus
  •Voisiko Tenojoen kalastuskautta pidentää?
  •Julkaisuluettelo
» Suomenlahden siika 
» Pohjanlahden siika
» Silakka, kilohaili, turska ja kampela
» Merialueen kuha, ahven ja hauki 
» Muikku
» Inarijärven kalakannat 
» Kalantutkimuksen sanastoa
» Iänmääritys ja suomuarkisto 
» Kalamerkintä
» Kalatalouden EU-tiedonkeruu
» Biologisen tiedon käytön tehostaminen kalakantojen arvioinnissa
» Kolarctic Salmon – Kansainvälistä yhteistyötä Atlantin lohen hyväksi

Teno- ja Näätämöjoen lohi ja meritaimen

Pohjois-Lapissa sijaitsevat Teno- ja Näätämöjoen vesistöt ovat maamme merkittävimpiä luonnonvaraisia lohijokia. Tenojoki on myös maailmanlaajuisesti tunnettu vesistö, sillä se on yksi tuottoisimpia Atlantin lohen lisääntymisjokia. Teno- ja Näätämöjoen vesistöjen lohikantojen tilaa on seurattu aktiivisesti jo 1970-luvulta lähtien.

Kansainvälistä lohikantojen seurantaa

Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta perustuu Suomen ja Norjan välisiin Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueen kalastussopimuksiin. Käytännön yhteistyötä varten on perustettu suomalais-norjalainen Tenojoen monitorointityöryhmä. Lohikantoihin kohdistuva tutkimustoiminta täyttää lisäksi Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestön (NASCO) ja Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston (ICES) vuosittaiset tietotarpeet.

Tutkimustietoja käytetään mm. lohenpyynnin säätelytarpeen arvioimiseen. Tiedonkeruusta vastaa Suomen puolella pääasiassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tenojoen kalantutkimusasema.

Vuosittaiset seurannat Teno- ja Näätämöjoella

  • kalastus- ja saalistilastointi
  • jokipoikastiheyksien arviointi sähkökoekalastuksin
  • kalakantanäytteiden keruu nousulohien ikä- ja kokorakenteen sekä lohen alkuperän (villi/viljelty) selvittämiseksi
  • poikasnäytteiden keruu Gyrodactylus salaris -loisen mahdollisen esiintymisen selvittämiseksi
  • nousulohi- ja vaelluspoikasmäärien laskeminen vedenalaisella videokuvauksella (Utsjoki)
  • emolohimäärien laskeminen sivujoissa pintasukeltamalla

Vuosittaisten pitkäaikaisseurantojen lisäksi Tenojoen kalantutkimusasemalla tehdään erillisiä lohenkalastukseen, lohi- ja taimenkantoihin sekä muuhun kalabiologiaan liittyviä projektitutkimuksia, joista useat ovat yhteistyöhankkeita muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Kotimaiset yhteistyötahot

Tenojoen kalantutkimusasemalla on tutkimustoiminnassaan laaja yhteistyöverkosto. Merkittävimpiä kotimaisia yhteistyötahoja ovat Lapin ELY-keskus (kalatalousyksikkö), Metsähallitus, yliopistot, Elintarviketurvallisuusvirasto, Turun ammattikorkeakoulu, Säteilyturvakeskus, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Teno-Inarijokivarren paikalliset osakaskunnat sekä yksittäiset paikkakuntalaiset kalastajat

Kansainväliset yhteistyötahot

Teno- ja Näätämöjoen rajajokiasemasta johtuen tutkimustoiminnassa ollaan tiiviissä yhteistyössä norjalaisten viranomaisten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Merkittäviä norjalaisia yhteistyökumppaneita ovat Finnmarkin lääninhallituksen ympäristöosasto (Fylkesmannen i Finnmark), Tanavassdragets fiskeförvalting (TF), Norsk Institutt for Naturforskning (NINA), Tromssan yliopisto ja Neiden fiskefellesskap.

Muita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Polar Research Institute of Marine Fisheries and Oceanography (PINRO, Venäjä), Venäjän tiedeakatemia sekä Department of Fisheries and Oceans (DFO, Kanada).

Vastaava tutkija

tutkija Panu Orell

Kansainväliset yhteydet

Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro

Muu henkilökunta

tutkimusmestari Jari Haantie
tutkimusassistentti Jorma Kuusela
tutkimusmestari Matti Kylmäaho
tutkija Maija Länsman
tutkija Eero Niemelä
tutkimusmestari Jorma Ollila

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet

etunimi.sukunimi@luke.fi



Tulostettava versio

Jaa Jaa
 
Ajankohtaista
 
 Tenojoelta 99 tonnia lohta – saalis kasvoi neljänneksen edellisvuodesta 
 Kalastuskaudella 2014 Tenojoelta nousi lohta saaliiksi 99 150 kiloa. Kokonaissaalis kasvoi selvästi (24 prosenttia) edellisvuodesta, mutta oli noin 20 prosenttia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (125 tonnia). Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta yli 54 tonnia ja Norjan puolelta reilut 44 tonnia. 
 
 Tenon meritaimenen kalastuskauden jatkamiselle ei perusteita 
 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tuoreiden tutkimustulosten perusteella Tenojoen meritaimenen kalastuskauden jatkamiselle ei ole biologisia edellytyksiä. Kalastus verottaa jo nykyisellään voimakkaasti vesistön taimenkantoja niiden elinkierron eri vaiheissa. 
 
 Tenon sivujokien pintasukelluslaskennoissa havaittiin runsaasti kutulohia 
 Syyskuun alkupuolella Tenon pienissä sivujoissa toteutetuista pintasukelluslaskennoista saatiin positiivisia tuloksia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kutulohia oli runsaasti ja osin jopa ennätyksellisesti.  
 
 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Lohi 
 » Tenojoki 
 
 Julkaisut: 
 » Meritaimenen vaelluskäyttäytyminen ja levittäytyminen Tenojoen vesistössä 
 » Teno-ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2013 
 » Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2010–2012 
 » Paikkakuntalaisten lohenkalastus ja saaliit Tenojoen vesistössä Suomessa 1980-2012 
 » Lákšjohkan lohikantojen videoseuranta vuosina 2009-2011 
 » Näätämöjoen lohi- ja meritaimenkantojen videoseuranta vuosina 2006-2011 
 » Tenojoen lohenkalastuksen omistajat – maanomistuksellinen osakkuus Suomen puolella 
 » Näätämöjoen lohenkalastuksen luonteet ja kalastussäädökset 
 » Näätämöjoen lohenkalastuksen tunnuslukuja 
 » Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2009 
 » Lohenkalastus Tenojoen sivuvesissä 
 » Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta vuonna 2008 
 » Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2007 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 10.3.2015