Teno- ja Näätämöjoen lohikannat Pohjois-Lapissa sijaitsevat Teno- ja Näätämöjoen vesistöt ovat maamme merkittävimpiä luonnonvaraisia lohijokia. Tenojoki on myös maailmanlaajuisesti tunnettu vesistö, sillä se on yksi tuottoisimpia Atlantin lohen lisääntymisjokia. Teno- ja Näätämöjoen vesistöjen lohikantojen tilaa on seurattu aktiivisesti jo 1970-luvulta lähtien.
Kansainvälistä lohikantojen seurantaa
Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta perustuu Suomen ja Norjan välisiin Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueen kalastussopimuksiin. Käytännön yhteistyötä varten on perustettu suomalais-norjalainen Tenojoen monitorointityöryhmä. Lohikantoihin kohdistuva tutkimustoiminta täyttää lisäksi Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestön (NASCO) ja Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston (ICES) vuosittaiset tietotarpeet.
Tutkimustietoja käytetään mm. lohenpyynnin säätelytarpeen arvioimiseen. Tiedonkeruusta vastaa Suomen puolella pääasiassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tenojoen kalantutkimusasema.
Vuosittaiset seurannat Teno- ja Näätämöjoella
- kalastus- ja saalistilastointi
- jokipoikastiheyksien arviointi sähkökoekalastuksin
- kalakantanäytteiden keruu nousulohien ikä- ja kokorakenteen sekä lohen alkuperän (villi/viljelty) selvittämiseksi
- poikasnäytteiden keruu Gyrodactylus salaris -loisen mahdollisen esiintymisen selvittämiseksi
- nousulohi- ja vaelluspoikasmäärien laskeminen vedenalaisella videokuvauksella (Utsjoki)
- emolohimäärien laskeminen sivujoissa pintasukeltamalla
Vuosittaisten pitkäaikaisseurantojen lisäksi Tenojoen kalantutkimusasemalla tehdään erillisiä lohenkalastukseen, lohi- ja taimenkantoihin sekä muuhun kalabiologiaan liittyviä projektitutkimuksia, joista useat ovat yhteistyöhankkeita muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.
Kotimaiset yhteistyötahot
Tenojoen kalantutkimusasemalla on tutkimustoiminnassaan laaja yhteistyöverkosto. Merkittävimpiä kotimaisia yhteistyötahoja ovat Lapin ELY-keskus (kalatalousyksikkö), Metsähallitus, yliopistot, Elintarviketurvallisuusvirasto, Turun ammattikorkeakoulu, Säteilyturvakeskus, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Teno-Inarijokivarren paikalliset osakaskunnat sekä yksittäiset paikkakuntalaiset kalastajat
Kansainväliset yhteistyötahot
Teno- ja Näätämöjoen rajajokiasemasta johtuen tutkimustoiminnassa ollaan tiiviissä yhteistyössä norjalaisten viranomaisten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Merkittäviä norjalaisia yhteistyökumppaneita ovat Finnmarkin lääninhallituksen ympäristöosasto (Fylkesmannen i Finnmark), Tanavassdragets fiskeförvalting (TF), Norsk Institutt for Naturforskning (NINA), Tromssan yliopisto ja Neiden fiskefellesskap.
Muita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Polar Research Institute of Marine Fisheries and Oceanography (PINRO, Venäjä), Venäjän tiedeakatemia sekä Department of Fisheries and Oceans (DFO, Kanada).
Vastaava tutkija
tutkija Panu Orell
Kansainväliset yhteydet
Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro
Muu henkilökunta
tutkimusmestari Jari Haantie
tutkimusassistentti Jorma Kuusela
tutkimusmestari Matti Kylmäaho
tutkija Maija Länsman
tutkija Eero Niemelä
tutkimusmestari Jorma Ollila
Henkilökunnan sähköpostiosoitteet
etunimi.sukunimi@rktl.fi
 Tulostettava versio
|
