|
|
Teno- ja Näätämöjoen lohikannat Pohjois-Lapissa sijaitsevat Teno- ja Näätämöjoen vesistöt ovat maamme merkittävimpiä luonnonvaraisia lohijokia. Tenojoki on myös maailmanlaajuisesti tunnettu vesistö, sillä se on yksi tuottoisimpia Atlantin lohen lisääntymisjokia.
Videoleikkeitä Tenojoelta: Lohenpoikaset syövät, Kutuväristelyä, Kutukuopan kaivuu, Suvantolohet, Harjusparvi
(tiedostomuoto wmv, koko 7-8 mb)
Lohikantojen seuranta
Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta perustuu Suomen ja Norjan välisiin Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueen kalastussopimuksiin. Tämän lisäksi tutkimustoiminta täyttää Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestön (NASCO) ja Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston (ICES) vuosittaiset tietotarpeet. Tutkimustietoja käytetään lohenpyynnin säätelytarpeen arvioimiseen. Tiedonkeruusta vastaa pääasiassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tenojoen kalantutkimusasema.
Vuosittaiset seurantamuodot Teno- ja Näätämöjoessä:
- kalastus- ja saalistilastointi
- jokipoikastiheyksien arviointi sähkökoekalastuksin pysyviltä koealueilta Tenojoessa, Inarijoessa, Utsjoessa ja Näätämöjoessa
- kalakantanäytteiden kerääminen nousulohien ikä- ja kokorakenteen sekä lohen alkuperän (luonnonvarainen/viljelty) selvittämiseksi
- poikasnäytteiden kerääminen Gyrodactylus salaris- loisen mahdollisen esiintymisen selvittämiseksi
Vuosittaisten pitkäaikaisseurantojen lisäksi Tenojoen kalantutkimusasemalla tehdään erillisiä lohenkalastukseen, lohikantoihin, ja muuhun kalabiologiaan liittyviä projektitutkimuksia, joista useat ovat yhteistyöhankkeita muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.
Kotimaiset yhteistyötahot
Tenojoen kalantutkimusasemalla on tutkimustoiminnassaan laaja yhteistyöverkosto. Merkittävimpiä kotimaisia yhteistyötahoja ovat Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus (kalatalousyksikkö), Metsähallitus, Lapin ympäristökeskus, eri yliopistot, Elintarviketurvallisuusvirasto, Suomen kalatalous ja ympäristöinstituutti, Säteilyturvakeskus, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Teno-Inarijokivarren paikalliset osakaskunnat sekä yksittäiset paikkakuntalaiset kalastajat
Kansainväliset yhteistyötahot
Teno- ja Näätämöjoen rajajokiasemasta johtuen tutkimustoiminnassa ollaan tiiviissä yhteistyössä norjalaisten viranomaisten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Merkittäviä norjalaisia yhteistyökumppaneita ovat Finnmarkin lääninhallituksen ympäristöosasto (Fylkesmannen i Finnmark), Tromssan yliopisto, Norsk Institutt for Naturforskning (NINA), Laksebrevförening for Tanavassdraget sekä Neiden fiskefellesskap. Muita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Polar Research Institute of Marine Fisheries and Oceanography (PINRO, Venäjä), Venäjän tiedeakatemia sekä Department of Fisheries and Oceans (DFO, Kanada).
Vastaava tutkija
Jaakko Erkinaro tutkimusprofessori Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Oulun riistan- ja kalantutkimus Tutkijantie 2 E, 90570 OULU Puhelin 0205 751 871 Faksi 0205 751 879
Muu henkilökunta:
tutkimusmestari Jari Haantie tutkimusassistentti Jorma Kuusela tutkimusmestari Matti Kylmäaho tutkija Maija Länsman tutkija Eero Niemelä tutkimusmestari Jorma Ollila tutkija Panu Orell
Henkilökunnan sähköpostiosoitteet
etunimi.sukunimi@rktl.fi
Tulostettava versio
|
 | Ajankohtaista |  | | | | | Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliit pienenivät | | | | Kesällä 2009 Tenojoesta saatiin tilastovuosien 1972 - 2009 pienin lohisaalis, 63 tonnia. Se oli 70 tonnia keskimääräistä saalista pienempi. Näätämöjoen lohisaalis, 7 tonnia, oli keskimääräistä saalista noin tuhat kiloa pienempi, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta. | | | | | | Atlantin lohi Tenojoen vesistössä, | | | | julkaisukokonaisuus ilmestynyt | | | | | |
|