Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Kalavarojen arviointi:
» Silakka, kilohaili, turska ja kampela
» Itämeren lohi ja taimen 
» Teno- ja Näätämöjoen lohi ja meritaimen 
  •Lohen elinkierto
  •Lohikantojen tila
  •Tutkimusmenetelmät
  •Pohjoisia lohikantoja uhkaavia tekijöitä
  •Utsjoen lohien vedenalainen videoseuranta
  •Tenojoen lohenkalastus
  •Voisiko Tenojoen kalastuskautta pidentää?
  •Karttagalleria
  •Julkaisuluettelo
» Tornionjoen lohi ja meritaimen 
» Simojoen lohi 
» Suomenlahden siika 
» Pohjanlahden siika
» Merialueen kuha, ahven ja hauki 
» Muikku
» Inarijärven kalakannat
» Kalantutkimuksen sanastoa
» Iänmääritys ja suomuarkisto 
» Kalamerkintä
» Kalatalouden EU-tiedonkeruu
» Biologisen tiedon käytön tehostaminen kalakantojen arvioinnissa

Teno- ja Näätämöjoen lohikannat

Pohjois-Lapissa sijaitsevat Teno- ja Näätämöjoen vesistöt ovat maamme merkittävimpiä luonnonvaraisia lohijokia. Tenojoki on myös maailmanlaajuisesti tunnettu vesistö, sillä se on yksi tuottoisimpia Atlantin lohen lisääntymisjokia.

Videoleikkeitä Tenojoelta: Lohenpoikaset syövät,
Kutuväristelyä, Kutukuopan kaivuu, Suvantolohet, Harjusparvi

(tiedostomuoto wmv, koko 7-8 mb)

Lohikantojen seuranta

Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta perustuu Suomen ja Norjan välisiin Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueen kalastussopimuksiin. Tämän lisäksi tutkimustoiminta täyttää Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestön (NASCO) ja Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston (ICES) vuosittaiset tietotarpeet. Tutkimustietoja käytetään lohenpyynnin säätelytarpeen arvioimiseen. Tiedonkeruusta vastaa pääasiassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tenojoen kalantutkimusasema.

Vuosittaiset seurantamuodot Teno- ja Näätämöjoessä

  • kalastus- ja saalistilastointi
  • jokipoikastiheyksien arviointi sähkökoekalastuksin pysyviltä koealueilta Tenojoessa, Inarijoessa, Utsjoessa ja Näätämöjoessa
  • kalakantanäytteiden kerääminen nousulohien ikä- ja kokorakenteen sekä lohen alkuperän (luonnonvarainen/viljelty) selvittämiseksi
  • poikasnäytteiden kerääminen Gyrodactylus salaris- loisen mahdollisen esiintymisen selvittämiseksi

Vuosittaisten pitkäaikaisseurantojen lisäksi Tenojoen kalantutkimusasemalla tehdään erillisiä lohenkalastukseen, lohi- ja taimenkantoihin sekä muuhun kalabiologiaan liittyviä projektitutkimuksia, joista useat ovat yhteistyöhankkeita muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Kotimaiset yhteistyötahot

Tenojoen kalantutkimusasemalla on tutkimustoiminnassaan laaja yhteistyöverkosto. Merkittävimpiä kotimaisia yhteistyötahoja ovat Lapin ELY-keskus (kalatalousyksikkö), Metsähallitus, yliopistot, Elintarviketurvallisuusvirasto, Suomen kalatalous ja ympäristöinstituutti, Säteilyturvakeskus, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Teno-Inarijokivarren paikalliset osakaskunnat sekä yksittäiset paikkakuntalaiset kalastajat

Kansainväliset yhteistyötahot

Teno- ja Näätämöjoen rajajokiasemasta johtuen tutkimustoiminnassa ollaan tiiviissä yhteistyössä norjalaisten viranomaisten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Merkittäviä norjalaisia yhteistyökumppaneita ovat Finnmarkin lääninhallituksen ympäristöosasto (Fylkesmannen i Finnmark), Norsk Institutt for Naturforskning (NINA), Tromssan yliopisto, Tanavassdragets fiskeförvalting (TF), Laksebrevförening for Tanavassdraget (LBT) sekä Neiden fiskefellesskap. Muita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Polar Research Institute of Marine Fisheries and Oceanography (PINRO, Venäjä), Venäjän tiedeakatemia sekä Department of Fisheries and Oceans (DFO, Kanada).

Vastaava tutkija

tutkija Panu Orell

Kansainväliset yhteydet

Tutkimusjohtaja Jaakko Erkinaro

Muu henkilökunta

tutkimusmestari Jari Haantie
tutkimusassistentti Jorma Kuusela
tutkimusmestari Matti Kylmäaho
tutkija Maija Länsman
tutkija Eero Niemelä
tutkimusmestari Jorma Ollila

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet

etunimi.sukunimi@rktl.fi



Tulostettava versio

 
Ajankohtaista
 
 Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliit edellisvuotta suurempia, mutta edelleen keskimääräistä pienempiä 
 Vuonna 2010 Tenojoesta saatiin saaliiksi 87 tonnia lohta. Lohisaalis oli 36 % suurempi kuin edellisenä kesänä, mutta kolmanneksen pienempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (130 tonnia). Näätämöjoen lohisaalis oli 7,6 tonnia, hieman pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (8,5 t).  
 
 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Lohi 
 » Tenojoki 
 
 Julkaisut: 
 » Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2009 
 » Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta vuonna 2008 
 » Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2007 
 » Näätämöjoen lohenkalastuksen luonteet ja kalastussäädökset 
 » Näätämöjoen lohenkalastuksen tunnuslukuja 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 21.6.2011