Lohen elinkierto

Lohen elinkierto on kaikkialla lohen levinneisyysalueella pääsääntöisesti samanlainen. Kutukypsät lohet nousevat merivaellukseltaan jokiin lisääntymään. Naarat kaivavat syksyllä jokien sorapohjille kutukuoppia, jonne hautaavat hedelmöitetyn mätinsä odottamaan kevätkesällä tapahtuvaa kuoriutumista. Kuoriutumisen jälkeen lohenpoikaset käyttävät ruskuaispussissa sijaitsevan vararavintonsa ennen kuin nousevat soran seasta vapaaseen veteen. Tästä vaiheesta alkaa ns. jokipoikasvaihe, jonka aikana lohenpoikaset kasvavat hitaasti makeassa vedessä. Tietyn koon saavuttamisen jälkeen lohenpoikaset käyvät läpi muodonmuutoksen, jossa poikaset muuttuvat vaelluspoikasiksi eli smolteiksi. Tämä muodonmuutos ajoittuu kevätkesään, jonka jälkeen vaelluspoikaset siirtyvät jokialueilta mereen varsinaisille kasvualueilleen. Meressä kasvu on runsaiden ravintovarojen ansiosta nopeaa. Merivaihe kestää vuodesta muutamaan vuoteen, jonka jälkeen lohet saavuttavat sukukypsyyden ja nousevat takaisin jokiin lisääntymään. Elinkierto alkaa jälleen alusta.

Teno- ja Näätämöjoella lohen jokipoikaset elävät makeassa vedessä keskimäärin 3-5 vuotta, joskus jopa 8 vuotta. Kuva: Panu Orell.

Osa kuteneista lohista eli talvikoista selviää takaisin mereen, jossa ne viettävät välivuoden kuntoutuakseen kudun rasituksista ja palatakseen uudestaan jokiin lisääntymään. Kaikkein vahvimmat kalat saattavat tehdä useitakin kutunousuja kotijokeensa, esimerkiksi Kanadassa eräitä lohiyksilöitä on saatu saaliiksi niiden noustessa kuudetta kertaa jokeen. Uudelleen kutijoiden lisäksi lohijoista, myös Tenosta ja Näätämöstä, tavataan varhaissukukypsiä jokipoikaskoiraita, jotka saavuttavat sukukypsyyden joessa ilman merivaellusta. Nämä poikaset kykenevät lisääntymään naaraiden kanssa ja ne tuottavat elinkelpoisia jälkeläisiä.

Talvikko on kudun jälkeen jokeen talvehtimaan jäänyt lohi. Laihtuneet talvikot vaeltavat takaisin mereen kevätkesällä touko-kesäkuussa. Kuva: Panu Orell.

Teno- ja Näätämöjoen lohen elinkierron erityispiirteitä

Pohjoisilla lohijoilla, kuten Tenolla ja Näätämöllä, lohen elinkierto on huomattavasti pitempi kuin eteläisemmillä joilla, jossa poikaset saattavat vaeltaa mereen vain yhden vuoden ikäisinä. Tenojoella lohenpoikaset elävät joessa ennen smolttivaellustaan 2-8 vuotta, yleisimmin kuitenkin 3-5 vuotta. Korkea vaellusikä johtuu pohjoisen alueen niukoista ja lyhyistä kasvukausista.

Jokipoikasvaiheen jälkeen lohenpoikanen muuttuu vaelluspoikaseksi eli smoltiksi. Smoltit muistuttavat ulkoasultaan jo aikuista lohta, mutta ovat pituudeltaan yleensä vain 14-20 cm ja painavat 20-40 g. Kuva: Ville Vähä.

Merivaihe kestää useimmissa maailman lohipopulaatiossa 1-3 vuotta, mutta Tenojoki on tässäkin suhteessa poikkeus. Tenojoen lohet viettävät meressä 1-5 vuotta ja voivat painaa kaikkea n. 0,8-30 kg välillä palatessaan jokiin lisääntymään. Tällaisia lohijokia, jossa lohet viettävät meressä jopa 4-5 vuotta, tunnetaan hyvin vähän. Näätämöjoestakin tavataan neljän merivuoden lohia, mutta niiden määrä on melko vähäinen.

Vaikka Tenojoki tunnetaan suurlohistaan, nousee jokeen lukumääräisesti eniten yhden merivuoden pikkulohia (paino 1-3 kg) eli tittejä. Kuva: Panu Orell.

Tenojoki on lohen elinkiertoa ajatellen maailman monipuolisin lohijoki. Joesta tavataan 98 erilaista elinkiertoyhdistelmää. Nämä monimuotoiset yhdistelmät syntyvät erilaisista lohen joki-ikien ja meri-ikien (mukaan lukien uudelleenkutijat) yhdistelmistä. Tällainen monimuotoinen lohikanta on eräänlainen varmistus myös huonompia lohivuosia vastaan, sillä samoista vuosiluokista peräisin olevat lohet lisääntyvät useiden vuosien aikana, eikä yksi tai kaksi epäonnistunutta lisääntymista vielä tarkoita lohikannan tuhoa.

Tenolla lohen kutu tapahtuu syys-lokakuussa vesien jäähtyessä. Kuva: Panu Orell.

Tulostettava versio