Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot

Kalavarojen arviointi:
» Iänmääritys ja suomuarkisto 
» Silakka, kilohaili, turska ja kampela
» Itämeren lohi ja taimen 
» Teno- ja Näätämöjoen lohi 
  •Lohen elinkierto
  •Lohikantojen tila
  •Tutkimusmenetelmät
  •Pohjoisia lohikantoja uhkaavia tekijöitä
  •Utsjoen lohien vedenalainen videoseuranta
  •Tenojoen lohenkalastus
  •Linkkejä
  •Karttagalleria
  •Julkaisuluettelo
  •Atlantin lohi Tenojoen vesistössä,
» Tornionjoen lohi ja meritaimen 
» Suomenlahden siika 
» Pohjanlahden siika
» Muikku
» Merialueen kuha, ahven ja hauki 
» Inarijärven kalakannat
» Kalantutkimuksen sanastoa
» Koekalastusrekisteri

Teno- ja Näätämöjoen lohikannat

Pohjois-Lapissa sijaitsevat Teno- ja Näätämöjoen vesistöt ovat maamme merkittävimpiä luonnonvaraisia lohijokia. Tenojoki on myös maailmanlaajuisesti tunnettu vesistö, sillä se on yksi tuottoisimpia Atlantin lohen lisääntymisjokia.

Videoleikkeitä Tenojoelta: Lohenpoikaset syövät,
Kutuväristelyä, Kutukuopan kaivuu, Suvantolohet, Harjusparvi

(tiedostomuoto wmv, koko 7-8 mb)

Lohikantojen seuranta

Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta perustuu Suomen ja Norjan välisiin Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueen kalastussopimuksiin. Tämän lisäksi tutkimustoiminta täyttää Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestön (NASCO) ja Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston (ICES) vuosittaiset tietotarpeet. Tutkimustietoja käytetään lohenpyynnin säätelytarpeen arvioimiseen. Tiedonkeruusta vastaa pääasiassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tenojoen kalantutkimusasema.

Vuosittaiset seurantamuodot Teno- ja Näätämöjoessä:

  • kalastus- ja saalistilastointi
  • jokipoikastiheyksien arviointi sähkökoekalastuksin pysyviltä koealueilta Tenojoessa, Inarijoessa, Utsjoessa ja Näätämöjoessa
  • kalakantanäytteiden kerääminen nousulohien ikä- ja kokorakenteen sekä lohen alkuperän (luonnonvarainen/viljelty) selvittämiseksi
  • poikasnäytteiden kerääminen Gyrodactylus salaris- loisen mahdollisen esiintymisen selvittämiseksi

Vuosittaisten pitkäaikaisseurantojen lisäksi Tenojoen kalantutkimusasemalla tehdään erillisiä lohenkalastukseen, lohikantoihin, ja muuhun kalabiologiaan liittyviä projektitutkimuksia, joista useat ovat yhteistyöhankkeita muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Kotimaiset yhteistyötahot

Tenojoen kalantutkimusasemalla on tutkimustoiminnassaan laaja yhteistyöverkosto. Merkittävimpiä kotimaisia yhteistyötahoja ovat Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus (kalatalousyksikkö), Metsähallitus, Lapin ympäristökeskus, eri yliopistot, Elintarviketurvallisuusvirasto, Suomen kalatalous ja ympäristöinstituutti, Säteilyturvakeskus, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Teno-Inarijokivarren paikalliset osakaskunnat sekä yksittäiset paikkakuntalaiset kalastajat

Kansainväliset yhteistyötahot

Teno- ja Näätämöjoen rajajokiasemasta johtuen tutkimustoiminnassa ollaan tiiviissä yhteistyössä norjalaisten viranomaisten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Merkittäviä norjalaisia yhteistyökumppaneita ovat Finnmarkin lääninhallituksen ympäristöosasto (Fylkesmannen i Finnmark), Tromssan yliopisto, Norsk Institutt for Naturforskning (NINA), Laksebrevförening for Tanavassdraget sekä Neiden fiskefellesskap. Muita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Polar Research Institute of Marine Fisheries and Oceanography (PINRO, Venäjä), Venäjän tiedeakatemia sekä Department of Fisheries and Oceans (DFO, Kanada).

Vastaava tutkija

Jaakko Erkinaro
tutkimusprofessori
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Oulun riistan- ja kalantutkimus
Tutkijantie 2 E, 90570 OULU
Puhelin 0205 751 871
Faksi 0205 751 879

Muu henkilökunta:

tutkimusmestari Jari Haantie
tutkimusassistentti Jorma Kuusela
tutkimusmestari Matti Kylmäaho
tutkija Maija Länsman
tutkija Eero Niemelä
tutkimusmestari Jorma Ollila
tutkija Panu Orell

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet

etunimi.sukunimi@rktl.fi



Tulostettava versio

 
Ajankohtaista
 
 Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliit pienenivät 
 Kesällä 2009 Tenojoesta saatiin tilastovuosien 1972 - 2009 pienin lohisaalis, 63 tonnia. Se oli 70 tonnia keskimääräistä saalista pienempi. Näätämöjoen lohisaalis, 7 tonnia, oli keskimääräistä saalista noin tuhat kiloa pienempi, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta.  
 
 Atlantin lohi Tenojoen vesistössä, 
 julkaisukokonaisuus ilmestynyt 
 
 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Tenojoen lohenkalastus 
 » Lohi 
 
 Julkaisut: 
 » Lohenkalastus Tenojoen sivuvesissä 
 » Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta vuonna 2008 
 » Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2007 
 » Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seurantatutkimukset vuosina 2001-2005 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 25.2.2010