Tenojoen lohenkalastus

Kalastajat

Tenojoen vesistöalueella, sivujoet mukaan lukien kalastaa yli 10 erilaista kalastajaryhmää. Määrältään suurimmat ryhmät ovat paikkakuntalaiset kalastajat ja kalastusmatkailijat. Noin 550 Tenojokivarren ruokakuntaa lunastaa vuosittain kalastusluvan, joka oikeuttaa kalastamaan koko lohenkalastuskauden. Suurin osa paikkakuntalaisten kalastusluvista lunastetaan perinteiseen lohen pato- ja verkkopyyntiin, mutta arviolta vain 200 ruokakuntaa käyttää ko. oikeutta.

Suomalaisten lohenkalastusmahdollisuuksien niukkuudesta johtuen Tenojoki on myös erittäin suosittu kalastusmatkailukohde. Pääosa Tenon-kävijöistä on kotoisin Oulun seudulta, Lapista ja Uudeltamaalta. Tenojoella käy nykyään noin 250 ulkomaalaista kalastajaa. Ruotsin kansalaisiksi kirjautuneita suomalaisia on ollut vuosittain noin 50 kalastajaa, saksalaisia, venäläisiä, virolaisia noin 30 kalastajaa kustakin maasta erikseen. Satunnaisemmin, noin 10 henkilöä vuodessa Tenolla käy Englannista, Puolasta, Ukrainasta ja Latviasta.

Kalastuskaudella 2009 Suomen puolella Tenojoella vieraili noin 7 700 kalastusmatkailijaa. Heidän lisäkseen lohenkalastusta harjoitteli noin 1 000 lasta/ nuorta. Kalastusmatkailijat lunastivat 29 600 kalastusvuorokautta. Todellinen kalastusvuorokausien määrä oli hieman korkeampi, sillä lapsille (<18 vuotta) myytiin yli 1000 viikkolupaa, jotka tilastoinnissa on jätetty huomioimatta. Kalastuskauteen 2008 verrattuna Tenojoen kalastusmatkailu väheni sekä kalastaja- että kalastusvuorokausimäärinä noin 5 %.

Teno-Inarijoen kalastusmatkailijat ja kalastusvuorokaudet vuosina 1981-2009.

Kalastusmatkailijoiden kalastusvuorokausista 58 % kohdistui venekalastukseen. Noin 9 % kalastusvuorokausista oli kalastusta puolison halvemmilla kalastusluvilla. Tenojokivarren kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika oli edellisen kesän tavoin 3,8 vuorokautta.

Norjan puolella Tenojoen kalastus on enimmäkseen paikkakuntalaisten harjoittamaa lohenkalastusta. Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien määrä on Suomen puoleen verrattuna vähäinen (4300 kalastusvuorokautta kalastuskaudella 2009). Norjan puolella kalastusmatkailijat kalastavat enimmäkseen (~70 %) Tenojoen sivuvesialueella ja alajuoksulla (kokonaan Norjan puolella oleva alue). Kalastuskaudella 2009 Norjassa Tenojoen yhteiselle rajajokialueelle ostettiin 1200 kalastusvuorokautta.

Lohisaalis pyyntimuodoittain Suomen puolella

Tenojoen vesistöalueella Suomen puolella kalastettu lohisaalis oli yhteensä 36 tonnia. Sen jakoivat kalastusmatkailijat (18 tonnia), paikkakuntalaiset (17 tonnia) sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat, esimerkiksi osakaskuntien sivuvesialueilla kalastaneet loma-asukkaat (noin 1 000 kiloa)

Kalastuskaudella 2009 paikkakuntalaisen perinteisillä pyyntimenetelmillä, kulkuttamalla, lohiverkoilla ja –padoilla, saatiin 8 tonnia lohisaalista Suomen puolella. Vapakalastuksella paikkakuntalaiset saivat 9 tonnia.

Teno-Inarijoen pääuoman kokonaislohisaalis (63 tonnia) oli tilastointiajanjakson pienin, tosin Suomen puolelta vielä vähäisempiä lohisaaliita (‹ 36 tonnia) on tilastoitu vuosina 1978-80 ja 1988 (25-35 tonnia). Myös kalastuskaudella 2004 tilastoitui Suomen puolelta vain 37 tonnia lohta. Sivujokialueiden (Pulmankijärvi, Vetsikkojoki, Utsjoki sivujokineen) lohisaalis (3,5 tonnia) oli kuitenkin keskimääräistä (3,1 tonnia) suurempi.

Tenojoen vesistön Suomen puolen lohisaalis (tonnia) jaoteltuna paikallisten ja kalastusmatkailijoiden osuuksiin vuosina 1974-2009.

Kesällä 2009 Tenojoen kalastusmatkailijan keskimääräinen lohisaalis oli 2,4 kiloa, joka oli pitkän aikavälin keskisaalista (3,1 kiloa/ kalastaja) vähäisempi. Vuorokausikohtainen lohisaalis oli 0,6 kiloa lohta.

Tenojoen kalastusmatkailijoiden yksikkösaaliit vuosina 1981-2009. Sininen viiva kuvaa lohisaalista/kalastusmatkailija ja punainen viiva lohisaalista/kalastusvuorokausi.

Lisätietoja:

Tutkija Maija Länsman
Tenojoen kalantutkimusasema
puh: 0205 751761

s-posti: maija.lansman@rktl.fi

Tulostettava versio