Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Julkaisut RKTL Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Kalavarojen arviointi:
» Itämeren lohi ja taimen 
» Tornionjoen lohi ja meritaimen 
  •Lohikannan tila Tornionjoessa
  •Tornionjoen nousulohien kaikuluotaus 
  •Meritaimenkantojen tila Tornionjoessa
  •Tornionjoen vesistön potentiaaliset meritaimensivujoet
  •Meritaimentutkimusta Äkäs- ja Kuerjoella
  •Keskeisiä tutkimusmenetelmiä
  •Laskuri lohen painon ja pituuden arviointiin
» Simojoen lohi 
» Teno- ja Näätämöjoen lohi ja meritaimen 
» Suomenlahden siika 
» Pohjanlahden siika
» Silakka, kilohaili, turska ja kampela
» Merialueen kuha, ahven ja hauki 
» Muikku
» Inarijärven kalakannat 
» Kalantutkimuksen sanastoa
» Iänmääritys ja suomuarkisto 
» Kalamerkintä
» Kalatalouden EU-tiedonkeruu
» Biologisen tiedon käytön tehostaminen kalakantojen arvioinnissa
» Kolarctic Salmon – Kansainvälistä yhteistyötä Atlantin lohen hyväksi

Lohikannan tila Tornionjoessa

Kehitys pääpiirteissään

Lohi nousee Tornionjoen pääuomiin ja kutee niissä alajuoksulta aina tunturialueille saakka. Lohikanta heikentyi yhdessä muiden Pohjanlahden lohikantojen kanssa viime vuosisadalla ja erityisesti sen jälkipuoliskolla. Tällöin liikakalastus vähensi kutulohien määrää niin paljon, että lohenpoikasia syntyi yhä pienempiä määriä.

Lohikanta oli heikoimmillaan 1980-luvulla. Tämän jälkeen erityisesti kalastuksen tiukentunut säätely Itämerellä lisäsi kudulle selvinneiden lohien määrää, mikä näkyi nopeasti runsastuneina lohenpoikasmäärinä. M74-oireyhtymän aiheuttama poikaskuolleisuus oli suurimmillaan vuosina 1992-1996, mikä on hidastanut lohikannan elpymistä.

Vesistön arvokkaita lohi- ja meritaimenkantoja on pyritty elvyttämään lähinnä kalastusta säätelemällä ja poikasia istuttamalla. Kalastuksen säätely on ollut sekä kansallista että kansainvälistä. Lohikannan elpymisen vuoksi lohen tuki-istutukset Tornionjokeen lopetettiin vuodesta 2003 alkaen.

Jokipoikasmäärät

Luonnonkudusta on syntynyt poikasia 1990-luvun puolivälin jälkeen paljon enemmän kuin sitä edeltävinä vuosina. Viimeisimpien vuosien aikana ovat poikasmäärät nousseet jälleen, nousu ei kuitenkaan ole ollut yhtävoimakas kuin 1990-luvun lopulla. Poikastiheydet ovat kehittyneet samalla tavalla myös useimmissa muissa Pohjanlahden lohijoissa.

Tornionjoen kesänvanhojen ja vanhempien luonnossa syntyneiden lohenpoikasten tiheydet sähkökalastusten perusteella vuosina 1986-2013.

Vaelluspoikasmäärät

Kun sähkökalastuksessa havaitaan muutos jokipoikasmäärissä, tämä yleensä merkitsee samansuuntaista muutosta vaelluspoikasten määrässä kahden, kolmen vuoden viiveellä. Tornionjoesta merivaellukselle lähtevien lohenpoikasten määrätovat 2000-luvulla olleet vähintään puoli miljoonaa yksilöä vuodessa, kun tätä aiemmin oltiin yleensä 100 000-200 000 yksilön tasolla. 

Vuonna 2008 vaelluspoiksmäärä nousi yli miljoonaan ja vuonna 2011 yli 1,5 miljoonaan yksilöön vuodessa. Tornionjoki tuottaa nykyisin noin kolmanneksen kaikista Itämereen vaeltavista lohen luonnonpoikasista.

Tornionjoesta vuosina 1987-2013 vaellukselle lähteneet lohen luonnonpoikasmäärät (95 %:n todennäköisyysvälillä) sähkökalastusten ja vaelluspoikaspyynnin perusteella. Vaikeista pyyntiolosuhteista johtuen vuosina 1989, 1992, 1995, 2010, 2012 ja 2013 ei pystytty toteuttamaan kattavaa smolttipyyntiä.

Lohisaaliit ja nousukannan rakenne

Tornionjoen lohisaaliit olivat heikoimmillaan 1980-luvulla, jolloin joesta saatiin lohta vuosittain vain muutamia tuhansia kiloja. Lähihistoriassa jokisaaliit olivat suurimmillaan vuosina 1996, 1997, 1998, 2008 ja 2012.

Vuonna 2012 Tornionjoen kokonaislohisaalis (Suomi ja Ruotsi) oli yhteensä 122 000 kg, mikä vastaa yli 15 000 lohiyksilöä. Ruotsinpuoleiset lohisaaliit ovat nykyisin alle kolmannes suomenpuoleisista saaliista ja ruotsalaisten kalastus joella on vähäisempää kuin suomalaisten.

Lohien keskikoko on 2000-luvulla ollut suurempi kuin edellisinä vuosikymmeninä. Tämä johtuu lähinnä siitä, että vanhoina kudulle lähtevät lohet ovat selvinneet aiempaa paremmin hengissä merivaellukselta kalastuksen vähennyttyä. Nykyisin Tornionjoen nousulohista lähes kaikki on luonnonkudusta peräisin ja istutusperäisten osuus on vain muutamia prosentteja.

Tornionjoki tuottaa vuosittain satojen tuhansien kilojen lohisaaliin Itämeren alueen kalastajille. Suurin osa Tornionjoen lohista kalastetaan siis Itämerellä ja pienempi osa joessa.

Tornionjoen Suomen ja Ruotsin lohisaaliit sekä saalislohien keskipaino vuosina 1982-2013.



Tulostettava versio

Jaa Jaa
 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 25.3.2014