Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Kalavarojen arviointi:
» Silakka, kilohaili, turska ja kampela
» Itämeren lohi ja taimen 
» Teno- ja Näätämöjoen lohi ja meritaimen 
» Tornionjoen lohi ja meritaimen 
  •Lohikannan tila Tornionjoessa
  •Tornionjoen nousulohien kaikuluotaus 
  •Meritaimenkantojen tila Tornionjoessa
  •Lohi- ja meritaimenkantojen seurantuloksia Tornionjoessa vuonna 2010
  •Vuoden 2011 kalastuskyselyn palkinnot arvottu
  •Keskeisiä tutkimusmenetelmiä
  •Meritaimentutkimusta Äkäs- ja Kuerjoella
  •Karttagalleria
  •Linkkejä
  •Vuoden 2010 saalistietoja
» Simojoen lohi 
» Suomenlahden siika 
» Pohjanlahden siika
» Merialueen kuha, ahven ja hauki 
» Muikku
» Inarijärven kalakannat
» Kalantutkimuksen sanastoa
» Iänmääritys ja suomuarkisto 
» Kalamerkintä
» Kalatalouden EU-tiedonkeruu
» Biologisen tiedon käytön tehostaminen kalakantojen arvioinnissa

Meritaimentutkimusta Äkäs- ja Kuerjoella

Vuonna 2006 Muonionjokeen laskevassa Äkäsjoessa pyydettiin ruuvirysällä taimenen vaelluspoikasia tarkoituksena arvioida joen meritaimenen vaelluspoikastuotantoa. Äkäsjokeen laskevassa Kuerjoessa puolestaa pyydettiin havasrysällä taimenen poikasia tarkoituksena selvittää lähteekö Kuerjoesta taimenia vaellukselle merta kohden. Molemmat tutkimukset tehtiin yhteistyössä Ylläksen kalaparatiisi -hankkeen kanssa.

Ruuvirysä (screw trap) Muonionjokeen laskevassa Äkäsjoessa pyytämässä merivaellukselle lähteviä meritaimenen poikasia. Kuva Ville Vähä.

Äkäsjoki on Paka-, Kangos- ja Naamijoen ohella Tornionjoen tärkeimpiä suomenpuoleisia meritaimenen lisääntymisalueita. Äkäsjoen meritaimenen poikastuotantopotentiaaliksi on arvioitu 13 000 vaelluspoikasta vuodessa. Myös Kuerjoki on perimätiedon mukaan ollut aikanaan merkittävä meritaimenjoki. Uittojen yhteydessä räjäytettyjen joen alaosan putouksien, Kuerlinkkojen, on kuitenkin epäilty olevan nykyisin nousuesteenä kudulle nousevalle meritaimenelle.

Kuerjoen alaosalla oleva putous (Kuerlinkka) alkukesästä, vedenkorkeuden jo laskettua tulvakorkeudesta.

Äkäsjoen vaelluspoikaspyynnissä saatiin saaliiksi kaikkiaan noin 300 taimenta. Merkintä-takaisinpyynti -aineiston perusteella Äkäsjoesta lähti vuonna 2006 vaellukselle arviolta 1 100 luonnossa syntynyttä meritaimenen vaelluspoikasta, mikä on vain noin 8,5 % Äkäsjoen arvioidusta tuotantopotentiaalista. Voidaan kuitenkin olettaa, että esitetty tuotantoarvio on hieman alakanttiin, sillä aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että osa taimenista oli todennäköisesti lähtenyt vaeltamaan jo jäidenlähdön aikaan, ennen pyynnin aloittamista.

Havasrysä Kuerjoella pyyntikauden alussa.

Kuerjoella taimenia saatiin saaliiksi yhteensä 177 yksilöä, joista 24 taimenta luokiteltiin ulkoisten ominaisuuksian perusteella täysin smolttiutuneiksi vaelluspoikasiksi. Jokipoikassävytteisten taimenten suhteellisen suuri osuus saaliissa viittaa paikallisten taimenten suureen osuuteen Kuerjoen taimenkannassa. Kuerjoella nauhamerkityistä taimenista saatiin kuitenkin kaksi yksilöä kiinni Tornionjoen alaosalla pyynnissä olleella Kivirannan vaelluspoikaspyydyksellä. Kyseiset taimenet olivat siis lähteneet vaeltamaan Kuerjoesta kohti merta.

Kurjoella nauhamerkitty taimenen vaelluspoikanen, joka saatiin kiinni Tornionjoen alaosalla pyynnissä olleella vaelluspoikaspyydyksellä. Kuva Ville Vähä.
 

Lisätietoa Tornionjoen taimentutkimuksista:

Nokelainen, J. 2006: Äkäsjoen ja Kuerjoen taimenen smolttipyynti 2006. Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu, Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. 51 s.

Vatanen, S. 2004: Meritaimenen (Salmo trutta m. trutta L.) luonnon- ja istukaspoikasten vaellus Tornionjoen vesistössä. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos. 76 s.



Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 2.11.2010