Vuoden 2010 saalistietoja

Vuonna 2010 Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalis oli noin 23 700 kiloa. Määrä vastaa noin 3 150 lohta. Saalis pieneni edellisvuodesta (30 100 kg), mutta oli kuitenkin 2000-luvun keskimääräisen lohisaaliin mukainen. Jokeen noussut kalamäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna jyrkemmin kuin saalis.

Suomen ja Ruotsin rajalla virtaavalle Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon kalastusalueelle lunasti viehekalastusluvan viime vuonna noin 7 150 kalastajaa. Kalastajamäärä oli noin 450 henkilöä edellisvuotta pienempi, mutta selvästi 2000-luvun keskiarvoa (5 400 kalastajaa) suurempi. Suomalaisten lisäksi joella vieraili vajaa 500 ruotsalaista ja noin 170 muun maalaista kalastusturistia yli 20:sta eri maasta.

Vuoden 2010 lohisaalis (23 700 kg) pieneni edellisvuodesta painossa laskettuna noin 21 % ja kappaleissa noin 33 %. Lohisaalis jakautui tasan paikallisten kalastajien ja ulkopaikkakuntalaisten kalastusmatkailijoiden kesken.

Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalis, yhteisluvan lunastaneiden kalastajien määrä ja saalislohien keskipaino vuosina 1982-2010.

Eniten kuluja ruokailuista ja majoituksesta

Neljä viidestä kalastajasta oli ulkopaikkakuntalaisia, mutta kalastusvuorokausia kertyi henkeä kohden kuitenkin paikallisille lähes viisi kertaa enemmän kun matkailijoille. Näin ollen kalastusvuorokausia oli lähes saman verran paikallisilla (25 140 vrk) ja ulkopaikkakuntalaisilla (25 580 vrk). Kalastusvuorokaudesta paikalliset käyttivät varsinaisesti kalastukseen keskimäärin neljä tuntia, kun vastaavasti ulkopaikkakuntalaiset käyttivät noin seitsemän tuntia.

Kalastuslupamaksujen lisäksi Lapin läänin ulkopuolelta tuleva kalastaja kulutti kalastusmatkallaan keskimäärin 470 euroa. Edellisvuosien tapaan suurin osa kalastusturistien kuluista muodostui ruokailusta ja majoituksesta, mutta menoja syntyi myös veneen vuokrauksesta ja kalastusvälineiden hankinnasta. Matkoihin kotipaikan ja Tornionjokilaakson välillä kului lisäksi keskimäärin 140 euroa.

Suurin osa lohisaaliista vetouistelemalla

Vetouistelu soutaen säilytti asemensa suosituimpana kalastusmuotona. Lohisaaliista saatiin 94 % vetouistelemalla, noin 5 % heittokalastamalla ja alle 1 % perhokalastamalla. Yhden lohen saaliiksi saamiseksi käytiin kalalla keskimäärin neljänätoista vuorokautena, laskennallisen kalastusajan ollessa noin kuusi tuntia vuorokaudessa.

Taimensaalis oli yhteensä 2 500 kg, josta meritaimenten osuus oli noin 1 500 kg. Meritaimensaalis laski edellisvuodesta noin 23 %. Lohen ja taimenen lisäksi yhteisluvalla kalastaneet saivat saaliiksi muita kalalajeja yhteensä 22 300 kg. Tästä esimerkiksi harjuksen osuus oli 9 900 kg ja hauen 9 300 kg.

Tornionjoen suomenpuoleiset meritaimensaaliit ja saaliskalan keskiipaino 1983-2010.

Valtaosa saalislohista vaelsi poikasina merelle vuonna 2008

Samoin kuin edeltävänä vuonna pääosa saaliista koostui kahden merivuoden ikäisistä lohista. Saalislohien keskipaino oli 7,6 kg. Saalisnäytteiden perusteella yhden merivuoden koiras lohien (ns. kossien) osuus lohisaaliista oli vain 2,5 %, mikä on kuluvan vuosikymmenen pienin osuus.

Eniten saalista Pellon kunnan alueelta

Suurin osa lohisaaliista saatiin Pellon (29 %) ja Kolarin (26 %) kuntien alueilta. Kalastus oli vilkkainta kesäkuun viimeisillä viikoilla. Suurin osa lohisaaliista saatiin kesäkuun alusta heinäkuun puoleen väliin mennessä. Kalastuskauden loppupuolella saatiin pariin viime vuoteen verrattuna hieman enemmän lohia saaliiksi.

Kysely lähetettiin 1 500 kalastajalle

Tornionjoen kalastusta ja saaliita arvioidaan vuosittain tehtävällä kalastuskyselyllä. Vuodesta 1996 lähtien kysely on suunnattu Tornion-Muonionjoen yhteisluvan lunastaneille kalastajille. Vuosittain kysely postitetaan 1500 suomalaiselle kalastajalla, joista noin 66 % täyttää ja palauttaa kyselyn.

Yhteislupa kattaa koko rajajoen vapakalastuksen lukuun ottamatta Könkämäenon yläosaa ja Lätäsenoa. Kyselyn piiriin kuulumattomien kalastajien saalis, perinteisillä apajapaikoilla tapahtuva lohen kulleverkkokalastus sekä kalastuskyselyn tunnetut virhelähteet huomioidaan lohi- ja taimensaaliin kokonaisarviossa.

Ruotsissa kalastus vähäisempää

Tornionjoen vesistön ruotsinpuoleiset lohisaaliit ovat nykyisin noin kolmannes suomenpuoleisista saaliista. Ruotsin kalastuslaitoksen (Fiskeriverket) arvion mukaan vuoden 2010 ruotsinpuoleinen lohisaalis oli noin 7 750 kg, mikä on noin 30 % edellisvuotta pienempi.

Nousulohimäärä lähes puolittui

Tornionjokeen nousevia lohimääriä on seurattu kaikuluotauksella vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2009 luotauksessa havaittiin lähes 32 000 lohta, kun taas vuonna 2010 vastaava luku oli reilut 17 000 lohta. Nousukalamäärä putosi vuodesta 2009 jyrkemmin kuin joesta kalastettu lohisaalis.

Pääosa vuoden 2010 lohisaliista koostui kahden merivuoden lohista. Kuva: Ville Vähä

Tulostettava versio