Vuoden 2009 saalistiedot

Tornionjoen lohisaalis pieneni edellisvuoden saalishuipusta

Vuoden 2009 Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalis oli silti keskimääräistä parempi, noin 30 100 kiloa, joka vastaa 4 700 lohta. Muutamana viime vuotena kasvaneet saaliit ovat houkutelleet joelle lisää kalastajia.

Suomen ja Ruotsin rajalla virtaavalle Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon muodostamalle lohenkalastusalueelle lunasti viehekalastusluvan viime vuonna noin 7 600 kalastajaa. Neljä viidestä kalastajasta oli ulkopaikkakuntalaisia. Suomalaisten lisäksi joella vieraili noin 500 ruotsalaista ja noin 200 muun maalaista kalastusturistia yli 20:sta eri maasta.

Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalis, yhteisluvan lunastaneiden kalastajien määrä ja saalislohien keskipaino vuosina 1982-2009.

Kalastusmatkailijat pyydystivät yli puolet lohisaaliista

Kalastajamäärä oli noin tuhat henkilöä edellisvuotta suurempi. Hyvät lohisaaliit näyttäisivät lisäävän kalastajamääriä. Esimerkiksi vuonna 1997 suomenpuoleisen lohisaaliin ollessa yli 60 000 kg joella vieraili noin 10 000 kalastajaa.

Ensimmäistä kertaa seurantahistorian aikana ulkopaikkakuntalaiset kalastusmatkailijat saivat suurimman osan lohisaaliista. Kalastusvuorokausia oli paikallisilla yhteensä 25 680 ja ulkopaikkakuntalaisilla 29 390. Henkeä kohden kalastusvuorokausien määrä oli kuitenkin paikallisilla (keskimäärin 15 vrk) suurempi kuin ulkopaikkakuntalaisilla (keskimäärin 4 vrk). Paikallisten keskimääräinen kalastusaika vuorokaudessa oli noin neljä tuntia, kun vastaavasti ulkopaikkakuntalaisilla se oli keskimäärin seitsemän tuntia.

Lapin läänin ulkopuolelta tuleva kalastaja kulutti kalastusmatkallaan keskimäärin 410 euroa. Suurin osa kalastusturistien kuluista muodostui majoituksesta ja ruokailusta, mutta menoja syntyi myös veneen vuokrauksesta ja kalastusvälineiden hankinnasta. Matkoihin kotipaikan ja Tornionjokilaakson välillä kului lisäksi keskimäärin 130 euroa.

Tornion-Muonionjoen yhteisluvan lunastaneiden paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten kalastajien kalastusvuorokaudet vuosina 1998-2009.

Lohensoutu suosituin kalastustapa

Ylivoimaisesti suosituin kalastustapa oli vetouistelu soutaen, jolla saatiin 96 % lohisaaliista. Heittokalastajien osuus lohisaaliista oli 2,5 % ja perhokalastajien alle 1 %. Yhden lohen saaliiksi saamiseksi käytiin kalalla keskimäärin kahtenatoista vuorokautena, kalastusajan ollessa noin kuusi tuntia vuorokaudessa. Vetouistelun yksikkösaalis lohella oli 0,87 kg vuorokaudessa.

Taimensaalis oli yhteensä 3 100 kg, josta meritaimenten osuus oli 2 000 kg. Lohen ja taimenen lisäksi yhteisluvalla kalastaneet saivat saaliiksi muita kalalajeja yhteensä 22 100 kg. Tästä esimerkiksi harjuksen osuus oli 8 700 kg ja hauen 9 700 kg.

Valtaosa saalislohista vaelsi poikasina merelle vuonna 2007

Samoin kuin edeltävänä vuonna, myös viime vuonna suuri enemmistö saaliista koostui kahden merivuoden ikäisistä lohista. Saalislohien keskipaino olikin kahden merivuoden ikäiselle lohelle tavanomainen 6,5 kg. Kalastuskauden loppupuolella saaliiseen ilmaantui kuitenkin myös pieniä, yhden merivuoden koiras lohia. Näiden ns. kossien osuus lohisaaliissa kaksinkertaistui viimeisiin vuosiin verrattuna.

Lohisaalis jäi odotettua pienemmäksi

Kunnittain tarkasteltuna kalastuspäiviä oli vuonna 2009 eniten Kolarin kunnan alueella, josta saatiin myös suurin osa lohisaaliista (33 %). Ajallisesti yhteisluvalla tapahtuva kalastus keskittyi kesäkuun alun ja heinäkuun puolen välin väliselle aikajaksolle. Samana ajanjaksona saatiin myös suurin osa lohisaaliista (77 %).

Veden vähyys ja korkea veden lämpötila haittasivat kalastusta loppukesästä. Heinäkuun lopun ja elokuun alkupuolen lohisaalis jäikin aikaisempia vuosia heikommaksi. Vuosittaiseen lohisaaliin määrään vaikuttaa kalastusolosuhteiden lisäksi monet muut tekijät, kuten lohien ja sitä tavoittelevien kalastajien määrä. Voimakkaat vuosittaiset saalisvaihtelut ovatkin tyypillistä lohelle.

Kysely lähetettiin 1500 kalastajalle

Tornionjoen kalastusta ja saaliita arvioidaan vuosittain tehtävällä kalastuskyselyllä. Vuodesta 1996 lähtien kysely on suunnattu Tornion-Muonionjoen yhteisluvan lunastaneille kalastajille. Vuosittain kysely postitetaan 1500 suomalaiselle kalastajalla, joista noin 65 % täyttää ja palauttaa kyselyn.

Yhteislupa kattaa koko rajajoen vapakalastuksen lukuun ottamatta Könkämäenon yläosaa ja Lätäsenoa. Kyselyn piiriin kuulumattomien kalastajien saalis, perinteisillä apajapaikoilla tapahtuva lohen kulleverkkokalastus sekä kalastuskyselyn tunnetut virhelähteet huomioidaan lohi- ja taimensaaliin kokonaisarviossa.

Kaikki lohet eivät päädy rantatilastoihin

Vertailemalla vuoden 2009 rantatilastojen ja kalastuskyselyn tuloksia toisiinsa havaittiin, että noin 40 % kalastuskyselyyn lohisaaliista ilmoittaneista kalastajista eivät ilmoittaneet saaliita lainkaan rantatilastoihin. Lisäksi kalastajista, jotka ilmoittivat saaliitaan sekä kalastuskyselyyn että rantatilastoihin, noin neljäsosa ilmoittaa rantatilastoihin vähemmän lohia kuin kyselyyn.

Ilmoittamisessa rantatilastoihin havaittiin olevan eroja niin saaliin saantipaikan kuin kalastajan kotipaikkakunnan välillä.

Rantatilastoihin päätyvät vain vapakalastuksen lohisaaliit, kun taas RKTL:n saalistilastoinnissa pyritään arvioimaan myös muilla pyydyksillä saadut lohet. Tämä kasvattaa edelleen rantatilastojen ja RKTL:n kokonaissaalisarvion eroa. Rantatilastojen vuosittain yhteenlaskettu saalis on ollut kuluneella vuosikymmenellä 30-50 % RKTL:n kokonaissaalisarviosta.

Viime kesän tyypillinen saalislohi venytti puntarin 6,5 kg lukemaan. Kuva: Ville Vähä.

Tulostettava versio