Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Kalavesien tila ja kunnostaminen:
» Kalasto ilmaston muuttuessa 
» Lohikalat ja ilmastonmuutos
» Ilmastonmuutos ja happamat sulfaattimaat 
» Vesipuitedirektiivin kalastotutkimukset 
» Järvitaimen Keski-Suomessa 
» Happamoituneiden järvien kalakannat ovat toipuneet rikkipäästöjen vähentämisen ansiosta 
  •Happokuorma pienenee – mitä tapahtuu järvissä?
  •Petsamon nikkelisulattojen vaikutukset Koillis-Lapin vesistöihin vähäisiä
  •Ahvenen palauttamiskoe Espoossa
  •Keskeisiä julkaisuja
» Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa - KESKALA
» Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto

Happamoituneiden järvien kalakannat ovat toipuneet rikkipäästöjen vähentämisen ansiosta

Tehokas rikkipäästöjen vähentäminen fossiilisten polttoaineiden käytössä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kuuluu viime vuosikymmenten suurimpiin voittoihin ympäristönsuojelussa. Suomessakin oltiin 1980-luvun lopulla huolestuneita ilmansaasteiden vaikutuksista sekä metsiin että vesiin. HAPRO-tutkimusohjelman tulosten mukaan jopa 5000 pientä ja karua järveä happamoitui. Happamoituneissa järvissä kalojen lisääntyminen häiriintyi ja sen seurauksena kalakantojen rakenne muuttui. Osasta Etelä-Suomen voimakkaimmin happamoituneita järviä kalat hävisivät kokonaan.

Mustalampi Espoossa. Monet Nuuksion ylängöllä sijaitsevat kalliorantaiset pikkujärvet happamoituivat 1970- ja 1980-luvuilla (kuva Mika Vinni).

Happaman laskeuman määrä alkoi nopeasti pienentyä onnistuneiden päästörajoitustoimien seurauksena. Päästörajoituksista oli sovittu kansainvälisesti 1970-luvun lopulta lähtien mm. YK:n Euroopan talouskomission ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevalla yleissopimuksella. Laskeuman pieneneminen heijastui myös järvien veden laatuun ja jo vuoden 1995 koekalastuksissa havaittiin onnistunutta ahvenen lisääntymistä useissa järvissä, missä ahvenkanta oli ollut häviämässä veden voimakkaan happamoitumisen seurauksena.

REPRO-tutkimushankkeessa vuosina 2001-2003 kalakantojen yleinen toipuminen osoitettiin vertaamalla 30 järven kalayhteisöjen rakennetta 1980-lopun tilanteeseen.

Pohjoisessa tutkimus Kuolan niemimaan metallisulattojen päästöjen vaikutuksista Itä-Lapin pienten vesien kalastoon antoi myös viitteitä happamoitumishaittojen lieventymisestä vuosituhannen vaihteen jälkeen.

Istutuskoe eräisiin Pohjois-Espoon kalattomiksi happamoituneisiin järviin on osoittanut, että veden laadun parantumisen myötä ahvenen lisääntyminen onnistuu jälleen ja ahvenkannan palauttaminen on siten mahdollista.

Seurantajärvien koekalastuksen saaliit vahvistivat käsitystä happamoitumisesta kärsineiden järvien kalaston toipumisesta 2000-luvulla (kuva Martti Rask).



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 Muualla verkossa: 
 » SYKEn happamoitumissivut 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 5.10.2010