Ilmastonmuutos ja sulfaattimaat, CATERMASS

Suomessa on viljelyssä 100 000 - 200 000 hehtaaria happamia sulfaattimaita, jotka ovat keskittyneet erityisesti Etelä-Pohjanmaalle. Näiltä mailta tuleva happamuus- ja metallikuormitus on merkittävästi heikentänyt jokien, järvien ja rannikkovesien tilaa ja johtanut ajoittain mittaviin kalakuolemiin. Ympäristökuormitus uhkaa kasvaa entisestään ilmaston muuttuessa. Ilmastomuutoksen myötä valuma-alueiden hydrologiassa ja maaperäprosesseissa tapahtuu muutoksia, jotka voivat lisätä maankäytön ympäristöriskejä. Vesistöissä merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät usein metallipitoisten rikkikerrostumien, sulfidien tehokkaaseen hapettumiseen ja poikkeuksellisiin tulviin. Vastaavan ympäristöongelman muodostavat meillä happamat sulfaattimaat.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämässä Euroopan Unionin LIFE+ -ohjelmaan kuuluvassa CATERMASS-hankkeessa etsitään keinoja happamien sulfaattimaiden vesiensuojelun parantamiseen.

Hankkeen tavoitteet

• Happamien sulfaattimaiden kartoitus ja riskiluokittelu
• Pintavesien ekologiseen tilaan ja kalakantoihin kohdistuvien riskien tunnistaminen ja demonstrointi
• Haittojen vähentämismenetelmien kehittäminen ja sopeuttaminen maa- ja metsätalouden tuotantojärjestelmään muuttuvissa ilmasto-oloissa
• Happamien sulfaattimaiden toimenpidevaihtoehtojen sosioekonomisten vaikutusten ja rajoitteiden arviointi
• Tiedon välittäminen happamien sulfaattimaiden vesiensuojelun parhaista ympäristökäytännöistä muuttuvissa ilmasto-oloissa

Hyödyt ja asiakkaat

Catermass-hankkeessa tuotetaan viljelijöille, kansalaisille, tutkijoille ja päättäjille tietoa, nettityökaluja, seminaareja ja tulevaisuustyöpajoja sekä demostraatioita, joilla pyritään vähentämään happamien sulfaattimaiden päästöjä.

Vastaava tutkija

Teppo Vehanen

Muut tutkijat / muut asiantuntijat

Tapio Sutela, Alpo Huhmarniemi, Martti Rask, Richard Hudd

Yhteistyötahot/rahoittajat

Rahoittajat: EU:n Life+ -ohjelma, maakuntaliitot, säätiöt ja ministeriöt

Toteuttajat: SYKE, GTK, MTT, Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Yhteistyökumppanit: Österbottens svenska producentförbund, ProAgria, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, sidosryhmät

Hankkeen kesto

2009-2012

Tulostettava versio