Keski-Suomen järvitaimen

Vieläkö on villejä järvitaimenia?

Järvitaimenkantojen alamäkeä on seurattu huolestuneena jo pitkään Keski-Suomessa. Vuonna 2006 päättyneen pääosin EU-rahoitteisen taimenhankkeen jatkoksi RKTL käynnisti tämän seurantahankkeen. Järvitaimen on todettu tuoreimmassa Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (2010) erittäin uhanalaiseksi napapiirin eteläpuolella.

Siikakosken villi merkitty taimen vapautetaan. Kuva P. Valkeajärvi

Hankkeen tavoitteet

Keski-Suomen tärkeimmillä taimenvesillä selvitetään erilaisin mittarein taimenkantojen tilaa ja kehitystä. Näitä mittareita ovat taimenen poikastiheys, taimenen kutupesien lukumäärä ja koko sekä Vaajakosken kalatien nousutaimenten määrä ja koko. Lisäksi arvioidaan villien taimenten ja rasvaeväleikattujen istukkaitten suhdetta saaliissa sekä merkitään villejä luonnosta pyydettyjä taimenia niiden vaellusten selvittämiseksi.

Hyödyt ja asiakkaat

Tutkimustiedolla on käyttöä arvioitaessa järvitaimenkantojen uhanalaisuutta ja kehitettäessä hoitomenetelmiä. Tiedon käyttäjiä ovat ensisijaisesti kalavesien haltijat sekä viranomaiset.

Tulokset

Kaikki taimenkantojen tilaa kuvaavat mittarit osoittavat kantojen olevan edelleen huolestuttavan alhaiset. Lievä noususuunta poikastiheyksissä viime vuosina kääntyi 44 %:n notkahdukseen vuonna 2010  (keskimäärin 11,5 yks/aari), toivottavasti vain kuuman kesän johdosta. Kutupesien määrä kahdeksalla koskialueella oli aiempaa tasoa (68), mutta yli kaksimetrisiä kookkaitten taimenten pesiä oli vain 16 %. Vaajakosken nousutaimenten määrä on pysytellyt 1970-luvulta lähtien noin sadan taimenen vaiheilla, niistä 5-10 on ollut yli 60 cm mittaisia, vuonna 2010 vain kolme. Villien taimenten osuus Konneveden taimensaaliissa on viime vuosina ollut 10–20 %, viime vuonna näytekaloissa ei ollut yhtään luonnontaimenta. Siikakosken saaliissa niitä oli kuitenkin lähes 90 %, koska koskeen ei juuri istuteta taimenta. Villien taimenten merkinnöillä on saatu uutta tietoa 2000-luvulla ja osoitettu, että ylävirtaan suuntautuva syönnösvaellus on luultua yleisempää.

Lue lisää raportista: Vieläkö on villejä järvitaimenia: Keski-Suomen järvitaimenhanke 2010

Vastaava tutkija

Pentti Valkeajärvi

Yhteistyötahot / rahoittajat

Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä sekä kalastusoikeuksien haltijat.

Hankkeen kesto

2007–2013

Tulostettava versio