Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
RKTL on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
In English | På svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  

Kalavesien tila ja kunnostaminen:
» Talvivaaran kalanäytteet 
» Kalasto ilmaston muuttuessa 
» Lohikalat ja ilmastonmuutos
» Ilmastonmuutos ja happamat sulfaattimaat 
» Vesipuitedirektiivin kalastotutkimukset 
» Järvitaimen Keski-Suomessa 
  •Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä
  •Järvitaimenen elinkierto
» Happamoituneiden järvien kalakannat ovat toipuneet rikkipäästöjen vähentämisen ansiosta 
» Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa - KESKALA
» Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto

Keski-Suomen järvitaimen

Vieläkö on villejä järvitaimenia?

Järvitaimenkantojen tilaa on seurattu Keski-Suomessa eri toimijoiden toimesta jo 1980-luvulta lähtien. Tämä seurantaa tiivistävä tutkimushanke käynnistyi vuonna 2006. Kantojen tilasta kertova tieto tulee tarpeeseen, sillä järvitaimen on todettu tuoreimmassa Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (2010) erittäin uhanalaiseksi napapiirin eteläpuolella.

Siikakosken villi merkitty taimen vapautetaan. Kuva P. Valkeajärvi

Hankkeen tavoitteet

Keski-Suomen tärkeimmillä taimenvesillä selvitetään erilaisin mittarein taimenkantojen tilaa ja kehitystä. Näitä mittareita ovat taimenen poikastiheys, taimenen kutupesien lukumäärä ja koko sekä Vaajakosken kalatien nousutaimenten määrä ja koko. Lisäksi arvioidaan villien taimenten ja rasvaeväleikattujen istukkaitten suhdetta saaliissa sekä merkitään villejä luonnosta pyydettyjä taimenia niiden vaellusten selvittämiseksi.

Hyödyt ja asiakkaat

Tutkimustiedolla on käyttöä arvioitaessa järvitaimenkantojen uhanalaisuutta ja kehitettäessä hoitomenetelmiä. Tiedon käyttäjiä ovat ensisijaisesti kalavesien haltijat sekä viranomaiset.

Tulokset

Taimenkantojen tilaa kuvaavat mittarit, kutupesien määrä ja koko sekä kesänvanhojen poikasten tiheys, osoittavat kantojen vahvistuneen Keski-Suomessa. Taimenen poikasia oli vakiokoealoilla 14 koskessa lähes 80 % enemmän kuin vuonna 2011. Keskimääräinen tiheys oli 10 yks/aari, vaihtelu 0–49 yks./aari. Vuosien 1996–2012 keskiarvo 13 yks/aari jäi kuitenkin saavuttamatta. Kahden edellisen vuoden heikko poikastuotanto johtui todennäköisesti kuumista kesistä, jollaisia oloja poikaset eivät kestäneet

Taimenen kutupesiä tarkastettiin syksyllä 11 kohteessa, joista suurin osa on Rautalammin reitillä. Kutupesät lasketaan virrassa kahlaten ja vesikiikaria hyväksi käyttäen. Ilahduttavasti pesien määrä kasvoi viime vuodesta 60 % ja suurien yli kaksi metriä pitkien pesien määrä kaksinkertaistui. Kutupesiä löytyi yhteensä lähes 200. Muutamia yli kolmemetrisiäkin pesiä löytyi. Merkittävin muutos tapahtui Konneveden Siikakoskella, missä pesien määrä (40) oli nelinkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Mielenkiinnolla odotetaan, mikä on poikastiheys syksyllä 2013.

Konneveden Siikakoskella ja sen läheisillä virtapaikoilla on vuosina 2007–2012 merkitty luonnosta pyydettyjä villejä taimenia noin 1100 yksilöä. Kooltaan ne ovat olleet 20–67 cm. Merkkipalautuksia on saatu varsin hyvin, 32 %, pääosin kuitenkin kontrolleja koskesta eli kalat on vapautettu. Konneveden kosket olivat ensimmäistä vuotta kunnan omistuksessa ja kalastus tapahtui pyydystä ja päästä -periaatteella. Vain 7 % merkkitaimenista on saatu järvistä, ja niistä 82 % yläpuolisesta Konnevedestä. Konnevesi on siis Siikakosken taimenten tärkein syönnösalue. Sinne päässeet kalat kasvavat nopeasti, parissa kesässä kolmeen kiloon, mutta huomattava osa pyydetään Siikakosken Mieronvirran väliseltä alueelta kalojen ehtimättä väljemmille vesille. Kalastus tällä alueella pitäisi entisestään rajoittaa.

Villien taimenten osuus Konneveden taimensaaliissa vuonna 2012 oli 7 %, ja viime vuosina keskimäärin noin 10 %. Koskipaikoissa, joihin taimenta ei juurikaan istuteta, villien taimenten osuus on varsin suurin, Siikakoskessa noin 70 %.

Lue lisää raportista: Vieläkö on villejä järvitaimenia: Keski-Suomen järvitaimenhanke 2012

Vastaava tutkija

Pentti Valkeajärvi

Yhteistyötahot / rahoittajat

Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä sekä kalastusoikeuksien haltijat.

Hankkeen kesto

2007–2013



Tulostettava versio

Jaa Jaa
 
Ajankohtaista
 
 Keski-Suomen järvitaimenkannat vahvistuivat – kuitenkin vain harvat emokalat selviytyvät kudulle 
 Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kannat vahvistuivat viime vuonna Keski-Suomessa. Syksyllä 2012 kutupesiä ja poikasia oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen vain harvat emokalat selviytyvät syönnösvaellukselta kudulle liian voimakkaan kalastuksen vuoksi.  
 
 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Taimenen uhanalaisuus 
 » Taimenen istutukset tuottivat Päijänteellä paremmin kuin järvilohen istutukset 
 » Järvitaimenella seurannan heikoin lisääntymisvuosi vuonna 2011 
 » Järvitaimenella heikko lisääntymisvuosi 2010 
 
 Julkaisut: 
 » Vieläkö on villejä järvitaimenia - Keski-Suomen järvitaimenhanke 2012 
 » Vieläkö on villejä järvitaimenia – Keski-Suomen järvitaimenhanke 2011 
 » Vieläkö on villejä järvitaimenia – Keski-Suomen järvitaimenhanke 2010 
 » Vieläkö on villejä järvitaimenia – Keski-Suomen taimenhanke 2009 
 » Päijänteen muikku- ja siikakannat 1985–2010 
 » Istutetun ja villin taimenen sekä istukasjärvilohen tuotto, kalastus ja vaellukset Päijänteessä ja sen sivuvesissä vuosina 1990–2007 
 » Taimenistukkaiden tuotto, kalastus ja vaellukset Päijänteeseen pohjoisesta laskevissa reittivesissä vuosina 1990–2005 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 17.4.2013