Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Kalavesien tila ja kunnostaminen:
» Kalasto ilmaston muuttuessa 
  •Ajankohtaista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, tulokas- ja vieraskalalajien tilanteesta
  •Missä mennään
  •Kalakanta- ja saalismuutokset
  •Tulokaslajit ja vieraslajit
  •Suomeen tuodut vieraslajit
  •Tulosten hyödyntäminen
  •Yhteistyö
» Lohikalat ja ilmastonmuutos
» Ilmastonmuutos ja happamat sulfaattimaat 
» Vesipuitedirektiivin kalastotutkimukset 
» Järvitaimen Keski-Suomessa 
» Happamoituneiden järvien kalakannat ovat toipuneet rikkipäästöjen vähentämisen ansiosta 
» Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa - KESKALA
» Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto

Suomeen tuodut vieraslajit

Suomen vesiin on istutettu ja tuotu ulkomailta 14 uutta kalalajia (Urho ym. 1995).

Ruohokarppi ja karppi.

Näistä isobassi (Micropterus salmoides),
pikkubassi (Micropterus dolomieui),
sterletti (Acipenser ruthenus),
kuningaslohi (Oncorhynchus tshawytscha,
punalohi (Oncorhynchus nerca) ja
ruohokarppi (Ctenopharyngodon idella), eivät ole lisääntyneet Suomessa istutuksen jälkeen, tosin osasta on saatu hieman saalista, mutta ne ovat sitten hävinneet.

 

Nuori kirjolohi.

Toisten lajien, kuten
harmaanieriän,
peledsiian,
kirjolohen ja
karpin
kantoja pidetään yllä toistuvilla istutuksilla. Ainakin kaksi viimeksi mainittua lajia ovat myös onnistuneet muutamissa poikkeustapauksissa lisääntymään.

Piikkimonni

Sen sijaan viisipiikki, piikkimonni,
puronieriä ja allikkosalakka
ovat istutusten jälkeen muodostaneet lisääntyviä ja siten omavaraisia, pysyviä kantoja joihinkin paikkoihin.

 

 

 

 

Kultakirjolohia.

Viljelyyn on lisäksi vuoden 2000 jälkeen tuotu ”kultakirjolohta”, siperiansampea ja kitasampea. Kuvan kultakirjolohet on kuvattu Kotkan Maretariumissa. Muutamia viljelystä karanneita kultakirjolohia on saatu saaliiksi mm. Saaristomereltä.



Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 5.9.2011