|
|
Tulokaslajit ja vieraslajit Tulokaslajilla tarkoitetaan maahamme viimeisen vuosisadan aikana levinnyttä eliölajia. Vieraslajiksi kutsutaan sellaista luontoon levinnyttä tulokaslajia, joka ei alun perin ole kuulunut kyseiseen ekosysteemiin eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään, vaan ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella. Suomessa on tavattu 26 vieraskalalajia.
 |
|
Kultakalalle läheistä sukua oleva hopearuutana voidaan katsoa vieraslajiksi, vaikka se on voinut itse uida meille Virosta, missä sitä istutettiin järviin vuonna 1948. |
Viime vuosisadalla yhtään uutta lajia ei havaittu ilmestyneen kalastoomme, jos ei vuonna 1992 sattumalta havaittua allikkosalakan esiintymistä Suomessa lasketa mukaan. Tällä vuosisadalla mustatäplätokko ("mustakitatokko") löydettiin ensimmäistä kertaa Suomesta vuonna 2005. Puolan rannikolla se lisääntyi räjähdysmäisesti kotoperäisten lajien kustannuksella 1990-luvulla. Meillä sen yleistymisestä ja mahdollisesti aiheuttamista muutoksista on hyvin vähän tietoa. Lisäksi hopearuutana todettiin ensimmäistä kertaa samana vuonna ja nyt tiedetään sen olleen Suomessa jo pari vuotta aiemmin. Viron merialueella hopearuutana on yleistynyt niin voimakkaasti, että nykyisin ammattikalastajien saalis on siellä yli 10 000 kiloa. Suomessakin sen lisääntyminen saattaa paikoin olla tehokasta ja laji on jo levittäytynyt useisiin paikkoihin etelärannikollamme. Keski-Euroopassa se on monin paikoin yleistynyt valtalajiksi mm. joissa ja on vienyt samalla tilaa alkuperäisiltä lajeilta. On ilmeinen vaara, että hopearuutana leviää tai siirretään meillä sisävesiin. Vielä nyt riskiä voitaisiin pienentää valistuksella.
Näiden meillä jo havaittujen tulokkaiden lisäksi Suomenlahdella, Venäjän puolella, on havaittu esiintyvän Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta tai Aasiasta peräisin olevia muitakin meille vieraita lajeja. Osa lajeista on ihmisen viljelyyn ottamia, istukkaita tai viljelykarkulaisia, osa taas on tullut laivaliikenteen mukana. Monet ovat levinneet myös muualle, esimerkiksi Pohjois-Amerikan suurille järville ja runsastuneet siellä voimakkaasti. Tällaisia kalalajeja ovat esim. rohmutokko ja putkikuonotokko sekä joukko karppikaloja. Vieraslajeilla on usein taipumus yleistyä niin voimakkaasti, että vaikutus ulottuu koko vesiekosysteemin toimintaan. Tilannetta olisi syytä meilläkin selvittää tarkemmin, sillä muualla maailmassa tulokaslajien on havaittu aiheuttaneen suuria muutoksia ravintoketjuissa kalakantoja myöten.
VIERASKALALAJIT Suomessa (vuodesta toiseen esiintyvät punaisella)
| 1 |
Sterletti |
Acipenser ruthenus |
| 2 |
Siperiansampi |
Acipenser baerii (myös viljelyssä) |
| 3 |
Venäjänsampi |
Acipenser gueldenstaedtii |
| 4 |
Tähtisampi |
Acipenser stellatus |
| 5 |
Kitasampi |
Huso huso (vain viljelyssä) |
| 6 |
Kirjolohi |
Oncorhynchus mykiss |
| 7 |
Kyttyrälohi |
Oncorhynchus gorbuscha |
| 8 |
Koiralohi |
Oncorhynchus keta |
| 9 |
Hopealohi |
Oncorhynchus kisutch |
| 10 |
Punalohi |
Oncorhynchus nerka |
| 11 |
Kuningaslohi |
Oncorhynchus tshawytscha |
| 12 |
Harmaanieriä |
Salvelinus namaycush |
| 13 |
Puronieriä |
Salvelinus fontinalis |
| 14 |
Peledsiika |
Coregonus peled |
| 15 |
Pyörökuonosiika |
Coregonus nasus |
| 16 |
Ruohokarppi |
Ctenopharyngodon idella |
| 17 |
Allikkosalakka |
Leucaspius delineatus |
| 18 |
Hopearuutana |
Carassius auratus m. gibelio |
| 19 |
Karppi |
Cyprinus carpio |
| 20 |
Imukarppi |
Catostomus catostomus |
| 21 |
Piikkimonni |
Ameiurus nebulosus |
| 22 |
Viisipiikki |
Culaea inconstans |
| 23 |
Mustatäplätokko |
Neogobius melanostomus |
| 24 |
Pikkubassi |
Micropterus dolomieui |
| 25 |
Isobassi |
Micropterus salmoides |
| 26 |
Nelma |
Stenodus leucichthys (Vain viljelyssä) |
 Tulostettava versio
|
|
