Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Kalavesien tila ja kunnostaminen:
» Kalasto ilmaston muuttuessa 
» Lohikalat ja ilmastonmuutos
» Ilmastonmuutos ja happamat sulfaattimaat 
» Vesipuitedirektiivin kalastotutkimukset 
» Järvitaimen Keski-Suomessa 
» Happamoituneiden järvien kalakannat ovat toipuneet rikkipäästöjen vähentämisen ansiosta 
» Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa - KESKALA
» Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa - KESKALA

Petokalojen kalastus ei useinkaan ole kestävän käytön mukaista. Pitkäikäisiä ja myöhään sukukypsyviä lajeja pyydetään tehokkaasti liian pieninä, millä vaarannetaan kalakantojen lisääntyminen, hukataan niistä saatavissa olevaa saalista ja saatetaan vaarantaa myös perinnöllinen monimuotoisuus.

Kestävän kalastuksen periaatteen mukaan kuhat pitäisi kalastaa vasta kun ne
ovat jo ehtineet lisääntyä.

Hankkeen tavoitteet

Tutkitaan eteläsuomalaisten järvien tärkeimpien petokalojen hauen, ahvenen ja kuhan kalastuksen määrän, laadun ja ohjauksen vaikutukset petokalakantoihin ja muuhun vesiekosysteemiin. Tavoitteena on kehittää kestävän kalastuksen malleja, joita sovellettaessa järvet tuottaisivat hyvää ja kalastajia tyydyttävää petokalasaalista ja samalla järvien ekologinen tila säilyisi hyvänä tai paranisi.

Hyödyt ja asiakkaat

Tutkimus tuottaa ohjeita ja malleja, joiden avulla petokalojen kalastusta voidaan ohjata niin, että kalastus on kestävää. Tietoa tarvitsevat kalavesien hoidosta vastaavat yhteisöt sekä hoitoa ohjaavat ja valvovat viranomaiset.

Tulokset

Hauella ja ahvenella suurikokoisilla emokaloilla on tärkeä merkitys kalakannan poikastuotolle, koska ne tuottavat elinkykyisempiä jälkeläisiä kuin pienet emot. Nopeakasvuisten kuhakantojen antamaa saalista ja sukukypsien kalojen osuutta kannassa voidaan nostaa korottamalla alamittaa ja rajoittamalla liian tiheiden verkkojen käyttöä.

Vastaava tutkija

Jukka Ruuhijärvi

Muut tutkijat ja asiantuntijat

Martti Rask, Pekka Jokela, Simo Jalli, Pasi Ala-Opas, Katja Määttänen, Ari Westermark, Sami Vesala

Yhteistyötahot/rahoittajat

Helsingin yliopisto, ympäristötieteen laitos, Jyväskylän yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Bror Serlachiuksen säätiö, MMM, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Lahti Aqua, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, Pääjärven kalastusyhdistys, Katumajärven kalastusyhdistys, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Tutkimusta johtaa prof. Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta.

Hankkeen kesto

2005-2014



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 Muualla verkossa: 
 » Helsingin yliopisto: KESKALA 
 
 Tieteelliset julkaisut: 
 » Environmental factors regulate the effects of roach Rutilus rutilus and pike Esox lucius on perch Perca fluviatilis populations in small boreal forest lakes 
 » Perch production in forest lakes: the contribution of abiotic and biotic factors 
 » Diet shifts and food selection of perch Perca fluviatilis and roach Rutilus rutilus in humic lakes of varying water colour 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 19.4.2011