Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen Merkinnöillä selvitetään, voidaanko vastakuoriutuneilla poikasilla saada parempi/taloudellisempi tulos kuin perinteisesti kesänvanhalla.
Tavoite
Vuonna 2007 päättyneen hankeen tavoitteena oli lisätä ja vakauttaa tekojärvien peledsiika- ja haukisaaliita kehittämällä nykyisiä istutuskäytäntöjä alueen merkittävän ammattikalastuksen perustaksi. Vastakuoriutuneita peledsiian ja hauen poikasia merkittiin alitsariinipunainen S (ARS)- väriaineella istukkaiden ja luonnonlisääntymisen erottamiseksi. Lisäksi peledsiian kesänvanhoja poikasia merkittiin ruiskuvärjäyksellä ja alitsariinivärillä kesänvanhojen ja vastakuoriutuneiden poikasten istutustuloksen vertaamiseksi.
Menetelmät
- Vastakuoriutuneiden peledsiikojen ja haukien merkintä alitsariinilla
- Kesänvanhojen peledsiikojen ruiskuväri- ja alitsariinimerkintä
- Vuotuinen saalistilastointi
- Saalisnäytteenotto
- Koekalastukset (kalaston rakenne)
Tuloksia
Vastakuoriutuneen peledsiian ja hauen sekä kesänvanhojen peledsiikojen otoliittimerkintä alitsariinivärillä toteutettiin onnistuneesti. Tulosten mukaan yksi kesänvanha poikanen tuottaa vastaavan saaliin kuin 200 vastakuoriutunutta poikasta, mikä on vastakuoriutuneiden istutuskustannukseen verrattuna huomattavasti parempi tulos. Merkintöjen tulosta tukevat saalistilastot ja kirjanpidot: peledin saaliit ja yksikkösaaliit ovat edelleen alhaisia vastakuoriutuneiden istutuksista huolimatta. Hoidossa tulee siirtyä kesänvanhojen poikasten käyttöön. Lisäämällä niiden istutuksia ammattikalastuksen edellytyksiä voitaisiin nopeasti parantaa. Merkinnät osoittivat, että peledsiika voi lisääntyä tekojärvissä myös luontaisesti, mutta lisääntyminen on satunnaista ja saalistuoton kannalta vähäistä.
 |
|
Lokan peledsiian (vasemmalla) ja vaellussiian 0+ ikäisiä luonnonpoikasia, pyydystetty poikastroolilla. Kuva Ahti Mutenia. |
Hauen merkinnät osoittivat, että hauki lisääntyy luontaisesti Lokan rantavyöhykkeessä alueilla, jotka ovat sopivia hauen kutu- ja poikasalueiksi, joten hauen istuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Eri menetelmillä tehtyjen koekalastusten mukaan tekojärvien kaksi valtalajia ovat särki ja vaellussiika. Vaellussiian kasvu on heikkoa. Kutevat siiat ovat nyt kolme kertaa pienempiä kuin 80-luvulla. Kasvu on edelleen huonontunut 2000-luvulla, mistä saattaa tulla tekojärvien kalatalouden keskeisin ongelma lähivuosina. Kasvun huononeminen johtunee tekojärvien yleisestä tuotannon laskusta, lajin sisäisestä ja lajien välisestä ravintokilpailusta (mm. särkikalat). Vaellussiikaa ei tarvitse istuttaa, koska se lisääntyy hyvin tekojärviin laskevissa vesissä. Vaellussiian kasvua voidaan parantaa lisäämällä kilpailevien särkikalojen pyyntiä. Myös vaellussiian kalastusta voidaan lisätä ja kuturauhoituksia lieventää.
Yhteistyötä
Tutkimusta tehdään Metsähallituksen, voimayhtiö Kemijoki Oy:n, Sodankylän kunnan ja kalastusalueen yhteistyönä ja EU:n KOR-rahoituksen avulla. Lisäksi hankkeessa käytetään työllisyysvaroja.
Ajankohtaista
Tutkimuksen loppuraportti toimitettiin 30. 4. 2007 rahoittajille ja yhteistyökumppaneille. Peledsiian merkintöjen seurantaa on jatkettava, koska nuorimmat merkityt ikäryhmät eivät ole vielä rekrytoituneet saaliiseen.
Vuonna 2005 tekojärvien kokonaissaalis oli 140 tonnia.Vuonna 2006 saalis kasvoi 200 tonniin. Lokasta nostettiin 133 tonnin ja Porttipahdasta 67 tonnin saalis. Saalis koostui pääosin vaellussiiasta, hauesta ja ahvenesta. Ammattikalastajat pyydystivät saaliista 90 %. Peledsiian saalis kasvoi 18 tonniin vuonna 2006. Tällä tasolla sen saaliit ovat viimeksi olleet vuonna 1997.
Uusia julkaisuja
Mutenia, Ahti, Niva, Teuvo & Keränen, Pekka. 2007. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen. Kala- ja riistaraportteja 406:1-35 +3 liites.
Mutenia, A. & Keränen P. 2006. Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena. Fisheries management of two large reservoirs in Finnish Lapland. Heikki Simola (ed.), Suurjärviseminaari 2006. University of Joensuu, Publications of Karelian Institute 145: 70-74, 2006.
Mutenia, Ahti; Niva, Teuvo & Keränen, Pekka. 2006. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen. Kala- ja riistaraportteja 376: 1-29 + 3 liites.
Mutenia, A. & Huttula, E. 2006. Lokka reservoir, the water reservoir of power economy, as a winter fishery basin in Northern Finland. Symposium on hydropower, flood control and water abstraction: Implications for fish and fisheries. Mondsee, Austria, 14. June – 21. June 2006. European Inland Fisheries Advisory Comission (EIFAC). Abstract of poster p.37. Poster in pdf.
Muita julkaisuja
Mutenia, A., Salonen, E., Sutela, T. 2004. Miksi Lapin tekojärvien siikakannat vaihtelevat? Suomen Kalastuslehti 111(4):18-21.
Salonen, E., Mutenia, A. 2004. The commercial coregonid fishery in northernmost Finland - a review. Annales Zoologici Fennici 41(1):351-355.
Sutela, T., Mutenia, A., Salonen, E. 2004. Density of 0+ peled (Coregonus peled) and whitefish (C. lavaretus) in late summer trawling as an indicator of their year-class strength in two boreal reservoirs. Annales Zoologici Fennici 41(1):255-262.
Sutela, T., Mutenia, A., Salonen, E. 2002. Relationship between annual variation in reservoir conditions and year-class strength of peled (Coregonus peled) and whitefish (C. lavaretus). Hydrobiologia 485(1-3):213-221.
Sutela, T., Mutenia, A., 2001. Kirjallisuuskatsaus pohjoisten tekojärvien kalataloudesta. Kala- ja riistaraportteja 214: 1-18 s.
Vastaava tutkija
Ahti Mutenia
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Inarin kalantutkimus ja vesiviljely, 99870 Inari
Puhelin 0205751471
Faksi 0205 751469
etunimi.sukunimi@rktl.fi
Muita tutkijoita: Teuvo Niva (projektipäällikkö), Erno Salonen, Tapio Sutela
Ohjelma: Kalakantojen hyödyntäminen
Hankkeen kesto: 2003-2006
 Tulostettava versio
|
