Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Rakennettujen jokien tutkimusohjelma:
» Vaelluskalakantojen palauttaminen ja kalatiet 
» Jokikunnostukset ja valuma-alueiden maankäyttö 
  •Ajankohtaista
  •Uittoperattujen jokien kunnostusten vaikutukset
  •Kiintoaineen aiheuttamat muutokset virtavesissä
  •Virtaaman lyhytaikaissäännöstelyn kalabiologiset vaikutukset
» Vaelluskalojen palauttamisen sosioekonomiset edellytykset 

Kiintoaineen aiheuttamat biologiset ja fysikaaliset muutokset virtavesissä

Virtavesien valuma-alueella tapahtuvat maa- ja metsätalous, turvetuotanto sekä rakentaminen aiheuttavat ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin heikentäen niiden ekologista tilaa. Kiintoainekuormitus heikentää erityisesti lohikalojen mädin elossasäilyvyyttä, mutta kuormituksen vaikutukset mädin ja pienpoikasten elinkelpoisuuteen ovat vielä selvittämättä.

Kuva: Pauliina Louhi

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on selvittää pohjalla kulkeutuvan kiintoaineen vaikutuksia lohikalojen mädin ja poikasten elossasäilyvyyteen sekä niiden elinkelpoisuuteen. Koska virtavesien pohjalla elävät selkärangattomat pohjaeläimet ovat jokipoikasten tärkeintä ravintoa, tutkimuksessa tarkastellaan kiintoaineen vaikutuksia myös niiden yhteisörakenteeseen. Tutkimuksessa yhdistetään sekä biologista että teknistä osaamista.

Hankkeen hyödyt

Tutkimuksessa tuotetaan elinympäristöjen kunnostuksissa tarvittavaa tietoa. Tutkimuksen perusteella pystytään erottelemaan eri kunnostusmenetelmiä tarvitsevat joet niihin kohdistuvan kiintoainekuormituksen suhteen.

Tuloksia

Metsäojituksien yhteydessä toteutetut vesiensuojelutoimenpiteet pidättivät kiintoainetta riittävän tehokkaasti. Isommat ympäristötekijät, kuten virtaaman vaihtelut, voivat peittää alleen paikallisten metsäojituksien aiheuttamat muutokset (Louhi ym. 2010).

Kiintoainekuormitus hidastaa taimenen poikasten kehitystä soraikon sisällä. Hitaammin kehittyneillä poikasilla on edelleen niiden ravintonaan käyttämää ruskuaispussia jäljellä enemmän kuin tavallisesti niiden noustessa soraikosta vapaaseen veteen (Louhi ym. 2011). Tällaisilla poikasilla voidaan olettaa olevan suurempi riski huuhtoutua alavirtaan tai joutua pedon saaliiksi. Muun muassa näiden asioiden todentamiseksi tarvitaan vielä jatkotutkimuksia.

Vastaava tutkija

Pauliina Louhi, Oulun yliopisto, biologian laitos

Muut tutkijat

Hannu Marttila Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Aki Mäki-Petäys, RKTL

Yhteistyötahot/rahoittajat

Oulun yliopiston biologian laitos, Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laitos, Suomen ympäristökeskus

Hankkeen kesto

Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta.



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 Tieteelliset julkaisut: 
 » Impacts of forest drainage improvement on stream biota: a multisite BACI-experiment 
 » Does fine sediment constrain salmonid alevin development and survival? 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 9.2.2012