Vaelluskalakantojen palauttaminen ja kalatiet

Jokien rakentaminen on katkaissut monen vaelluskalakannan luonnolliset vaellusreitit. Eniten haittaa rakentamisesta on aiheutunut lohelle, taimenelle, siialle, ankeriaalle ja nahkiaiselle. Toimivilla kalateillä sekä huolellisesti suunnatuilla tukitoimenpiteillä on mahdollista turvata vaelluskalojen luontainen elinkierto rakennetuissa vesistöissä.

Kuva: Panu Orell

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen luontaisen elinkierron keskeinen ongelma on vaellusyhteyksien katkeaminen. Padot ja vesivoimalaitokset estävät kutuvaelluksella olevien kalojen pääsyn jokien lisääntymisalueille. Lisäksi patorakennelmat vaikeuttavat merkittävästi vaelluskalojen laskuvaelluksien (vaelluspoikaset ja talvikot) onnistumista.

Luonnonvaraisten vaelluskalakantojen kestävä elvyttäminen edellyttää vaelluskalojen elinkierron eri vaiheiden turvaamista. Tässä kalateillä on merkittävä rooli. Kalatiet pitää pystyä sijoittamaan ja mitoittamaan niin, että kalat löytävät niiden sisäänkäynnin ja hakeutuvat niihin aktiivisesti.

Kalateiden ohella vaelluskalakantojen elvyttäminen edellyttää pitkäkestoisia tukitoimenpiteitä, kuten aikuisten kalojen ylisiirtoja ja poikasistutuksia, joita pitää pystyä soveltamaan tilanne- ja tapauskohtaisesti.

Rakennettujen jokien patoamattomilla osilla, kuten Kemi- Ii- ja Kymijoella, on usein merkittäviä määriä vaelluskalojen poikastuotantoon soveltuvia alueita. Kalateiden ja suunnitelmallisten tukitoimenpiteiden avulla näistä joista voi parhaimmillaan tulla huomattava lisäresurssi esimerkiksi Itämeren lohen luonnontuotantoon.

Katso kartta: Jokirakentaminen Suomessa (282 kt, pdf)

Suomen rannikkoalueelle laskeviin jokiin on 1980-luvulta lähtien rakennettu kolmisenkymmentä kalatietä ja joitain kalateitä on myös sisämaan kohteissa. Kalateistä on saatu vaihtelevia kokemuksia, mutta tarkka tutkimus- ja seurantatieto kalateiden toimivuudesta puuttuu. Puutteellisesti tunnetaan myös nousu- ja laskuvaelluksellaan olevien vaelluskalojen käyttäytyminen voimalaitosten ympäristössä ja patoaltailla. Kalatierakentamisen ja vaelluskalakantojen palauttamisen onnistumiseksi on tärkeää selvittää kyseiset tietopuutteet ja pystyä soveltamaan käytäntöön näiden tutkimuksien tuloksia.

Vaelluskalakantojen palauttaminen ja kalatiet – tutkimusteemassa

• Kehitetään nykyisiä tutkimus- ja seurantamenetelmiä kokoamalla yhteen olemassa oleva tutkimustieto vaelluskalojen palautus- ja kalatiehankkeista sekä arvioidaan lisätiedon tarvetta.
• Selvitetään padottujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämismahdollisuuksia ja -menetelmiä, kalatieratkaisuja sekä kalateiden toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä.
• Laaditaan selvitys maamme merkittävistä vaelluskalavesistöistä ja niiden nousuesteistä maa- ja metsätalousministeriön kalateihin liittyvien politiikkatoimien tarpeisiin.

Tutkimushankkeet

• Toimivatko kalatiet?
• Kalatiestrategia
• Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen palauttaminen ja kalatiet
• Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta rakennetussa Iijoen vesistössä
• Iijoen kalatiet 
• Oulujoen vaelluskalakannat – hoitomenetelmät ja niiden kehittäminen
• Kymijoen vaelluskalakantojen palauttaminen ja kalatiet
• Suomenlahden taimen ja kalatiet

Lisätietoja

Aki Mäki-Petäys, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 
Panu Orell, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Erkki Ikonen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Tulostettava versio