|
|
Raputalousohjelma Vuoteen 2012 kestävässä raputalousohjelmassa tutkitaan joki- ja täpläravun biologiaa ja ekologiaa sekä rapujen ja ravustuksen taloudellista, tuotannollista ja sosioekonomista merkitystä osana sisävesien kalataloutta. Tutkimustietoa tarvitaan täpläraputuotannon nopean kasvun vaikutusten ymmärtämiseksi ja alkuperäisen jokiravun säilymisen turvaamiseksi.
 |
| Ravustuskausi alkaa 21.7. klo 12 ja päättyy lokakuun loppuun. |
Päätavoitteet
- Ennakoidaan Suomen raputalouden kehittymistä
- Kehitetään keinoja muutokseen sopeutumiseksi
- Varmistetaan edellytykset jokiravun säilymiselle
- Tuetaan raputalousosaamisen kehitystä Suomessa
Keskeiset linjaukset
- Levinneisyyden ja elinympäristövaatimusten tunteminen
- Saaliskehityksen ennakointi ja saaliin hyödyntäminen
Raputalousohjelman tutkimushankkeet on ryhmitelty kolmeen kokonaisuuteen:
- Rapujen biologia ja ekologia
- Ravut ekosysteemin osana
- Raputuotanto, tuotteet ja niiden käyttö
Hankkeet Hankehaavissa
Rapu
 Tulostettava versio
|
 | Ajankohtaista |  | | | | | Rapusyöttötesti - särki ylivoimainen | | | | Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa ja eineslihapulliakin kerrotaan käy-tetyn, ja markkinoilla on myös kaupallisia rapusyöttejä. Testasimme koeravustusten yhteydessä, mikä rapuja eniten houkuttaa, ja särki voitti. | | | | | | Ajankohtaista raputaloudessa | | | | | | Etelä-Savon jokirapuistutuksien tuloksellisuuskysely | | | | Tiedustelu on osa ”Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa” hanketta, jonka tavoitteena on mm. arvioida Etelä-Savon vesien ravuntuotannon ja ansioravustuksen mahdollisuuksia sekä ravustuksen potentiaalia osana matkailupalveluja. Postikysely on suunnattu niille Etelä-Savon ja Hämeen vesialueiden osakas- ja kalastuskunnille, joiden jokirapujen istutusvesillä on tehty tutkimuslaitoksen tiedossa olevia koeravustuksia. Tietoja kerätään myös Hämeen vesistä, jotta analyyseihin saataisiin riittävästi havaintoja ja jotta voitaisiin vertailla rapuruton esiintymisen eroja alueilla, joista toisessa pääasiallinen istukaslaji on ollut jokirapu (Etelä-Savo) ja toisessa täplärapu (Häme). | | | | | | Kerro rapuhavainnoistasi - autat rapututkimusta | | | | Suomessa on valtavasti järviä, lampia, jokia ja puroja, joissa elää rapuja. Rapukantoja on hoidettu myös istutuksin; parinkymmenen viime vuoden aikanakin satoihin vesiin. Osaa näistä vesistöistä tutkitaan ja niiden rapukantoja seurataan, jotta tietomme rapujen menestymisestä ja kantojen kehityksestä eri puolilla maata lisääntyisi. Ilmoittamalla omat rapuhavaintosi autat tutkimusta ja samalla raputaloutemme kehittämistä. | | | | | | Rapuhavainnon ilmoituslomake | | | | | |
|
