Ajankohtaista raputaloudessa

Ravustusta Päijänteellä. Kuva: Joonas Rajala

Täplärapukannat vahvoja, keskikoon kehitys arvoitus

Ravustuskauteen 2010 valmistauduttiin kolean kesäkuun ja todella helteisen heinäkuun merkeissä. Viileät alkukesän vedet hidastivat rapujen kuorenvaihtoja, ja sitten liiallisessa lämmössä ravut olivat ravustuksen alkaessa passiivisia. Myöhemmin saaliit kuitenkin normalisoituivat ja olivat paikoin jopa aikaisempia vuosia parempia.

Ravustuksen viime vuonna jo päättyessä alle 10 cm täplärapuja jäi runsaasti talvehtimaan, ja ne ovat pyyntikoossa kerran kuorta vaihdettuaan. Ravustuskausi 2011 vaikuttaa siis lupaavalta. Muutamia merkkejä on kuitenkin siitä, että täplärapukantojen suuri tiheys hidastaa jo kasvua. Saattaa siis käydä niin, että kesän 2011 rapujuhlilla herkutellaan keskimäärin viime vuosia pienemmillä täpläravuilla.

Jokirapu sinnittelee ja hoito tuottaa tulosta

Jokirapujen kannalta tilanne on säilynyt sekä saaliiden että rapujen koon suhteen vakaana – periaatteessa. Rapurutto on nimittäin varsinainen kiusankappale hävittäen jokirapukannan toisensa jälkeen. Sinänsä rapuruttotapauksien määrä on pysytellyt melko tasaisesti vähän yli kymmenessä, vuosittain, mutta vahvaan kantaan iskettyään ruton vaikutus näkyy jopa maamme vuotuisessa kokonaissaaliissa. Istutustoiminnan ansiosta ravustettavia jokirapukantoja kuitenkin ilmaantuu moniin vesiin, joten saalistaso pidemmällä aikavälillä näyttäisi säilyvän.

Rapukuolemista on tärkeä kertoa

Jokirapusaalis romahti rapuruton vuoksi reilut 100 vuotta sitten, pysyvää elpymistä taannoin hyvissä jokirapuvesissä ei ole yrityksistä huolimatta saatu aikaan. Ruttotapauksia diagnosoidaan toistakymmentä vuosittain, mutta kaikki rapukuolemat eivät suinkaan tule tietoon.

Jotta arvokkaita jokirapukantoja voidaan suojella ja rapuruton leviämistä ehkäistä, on tärkeää saada tietoa kaikista rapujen häviämistapauksista tai havaituista kuolleista ravuista. Ilmoituksen voi tehdä paikalliseen ELY-keskukseen ja myös Raputalousohjelman sähköpostiosoitetta (raputalousohjelma@rktl.fi) tai Ilmoita rapuhavaintosi –lomaketta voi käyttää. Kuolleita tai huonokuntoisia rapuja olisi tärkeää toimittaa näytteiksi, jotta kuolinsyy saataisiin selville. Kuvaus rapurutosta, näytteenotto-ohjeet ja toimittaminen tutkimuksiin löytyy Eviran rapuruttolinkistä.

Rapusaaliit ja kulutus ovat voimakkaassa kasvussa

Suomen rapusaalis, rapujen tuonti ja niin myös kulutus ovat nyt suunnilleen 2,5 kertaa korkeammalla tasolla kuin 1990-luvun lopulla. Viimeisimmät yhteenvedot maamme raputaloudesta löytyvät Raputalouskatsaus 2007:n,Raputalouskatsaus 2008:n jaRaputalouskatsaus 2009:n ja Raputalouskatsaus 2010:n sivuilta.

Tulostettava versio