Etelä-Savon jokirapuistutuksien tuloksellisuuskysely

Tiedustelu on osa ”Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa” hanketta, jonka tavoitteena on mm. arvioida Etelä-Savon vesien ravuntuotannon ja ansioravustuksen mahdollisuuksia sekä ravustuksen potentiaalia osana matkailupalveluja. Postikysely on suunnattu niille Etelä-Savon ja Hämeen vesialueiden osakas- ja kalastuskunnille, joiden jokirapujen istutusvesillä on tehty tutkimuslaitoksen tiedossa olevia koeravustuksia. Tietoja kerätään myös Hämeen vesistä, jotta analyyseihin saataisiin riittävästi havaintoja ja jotta voitaisiin vertailla rapuruton esiintymisen eroja alueilla, joista toisessa pääasiallinen istukaslaji on ollut jokirapu (Etelä-Savo) ja toisessa täplärapu (Häme).

Vastaa jokirapuistutuksien tuloksellisuuskyselyyn

Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa

Hankkeen tausta ja tavoitteet

Etelä-Savon vesistöjen suuresta pinta-alasta ja keskimäärin hyvästä vedenlaadusta johtuen alueen ravuntuotantopotentiaali saattaa olla erittäin suuri – huomattavasti suurempi kuin tähänastiset toteutuneet saaliit. Vuosina 1989–2006 maakunnan tuottavien rapuvesien määrää on pyritty kasvattamaan istuttamalla 249 eri järveen yhteensä lähes puoli miljoonaa jokirapua. Lisäksi etenkin Mäntyharjun reitin suuriin järviin ja Saimaan pääaltaan eteläosiin on istutettu täplärapuja. Nämä vesistöjen keskusjärvet ovatkin muuttumassa täplärapuvesiksi, joten jokirapuihin perustuvaa raputaloutta voidaan jatkossa harjoittaa vain keskusjärvien yläpuolisissa sivuvesistöissä.

Etelä-Savon raputalouden kehityksen ja yhä lisääntyvän raputuotannon tehokkaan hyödyntämisen kannalta on tärkeää arvioida, kuinka suureksi rapujen saalispotentiaali tulee muodostumaan. Jokirapukantojen suojelun ja raputalouden kokonaisuuden kannalta on tärkeää selvittää myös luvattomiin istutuksiin perustuvaa täplärapujen levinneisyyttä, toteutunutta saaliskehitystä ja tuotantopotentiaalia. Etelä-Savossa keskeisenä kysymyksenä onkin, miten raputalous voidaan rakentaa kestävästi ja molempiin lajeihin perustuvaksi.

Etenkin suurilla järvillä raputuotannon tehokas talteenotto tulee riippumaan paljolti ammattimaisen ravustuksen ja sivuansioravustuksen toimintaedellytyksistä. Ansiotarkoituksessa harjoitettu ravustus lisää sisävesikalataloussektorin kannattavuutta ja luo kalastusinvestointeihin tarvittavia pääomia turvaten kalastuselinkeinon jatkuvuutta ja kehitystä. Samalla tehokas ravustus voi toimia rapukantojen hoidon välineenä.

Myös ravustusmahdollisuuksien tarjoamisessa matkailijoille voi piillä merkittävää potentiaalia niin jokirapu- kuin täplärapuvesilläkin. Ravustusmatkailun kehittämismahdollisuuksien arvioimiseksi pyritään selvittämään, missä määrin matkailuyrittäjät nykyisin käyttävät hyväkseen rapuun ja ravustukseen liittyviä mahdollisuuksia ja kuinka suuren matkailullisesti hyödynnettävän potentiaalin Etelä-Savon rapuvedet tarjoavat.

Menetelmät

Kehittyvien rapupopulaatioiden saalista voidaan mitata tietyllä vesialueella mm. kirjanpitoravustuksen ja saalistiedustelujen avulla. Saalispotentiaalia voidaan taas laajemmin yleistää ja arvioida käyttäen saalistietoja vesistön pinta-alayksikköä kohti ja korjaamalla arvoja vesistöjen tyypittelyn ja luokittelun perusteella. Etelä-Savossa tällaiseen arviointiin on hyvät mahdollisuudet, sillä rapuistutuksia on tehty paljon ja riittävän pitkään, jotta moni istutuspopulaatioista on saavuttanut tai saavuttamassa tasapaino-tilan ja ravustus on käynnistynyt. Näiden vanhempien istutuskohteiden tulosten perusteella voidaan arvioida vastaavantyyppisten uudempien ja tulevien istutusvesien saaliskehitystä.

RKTL:n kokoamat koeravustustulokset muodostavat perustan tietojen päivitykselle tiedustelun avulla. Niihin on kirjattu ravustustietojen lisäksi huomattava määrä saaliskehityksen ja -potentiaalin arvioinnissa tarvittavaa vesistökohtaista taustatietoa. Aineisto käsittää 114 jokirapujen istutusvettä Etelä-Savossa ja 62 hämäläistä istutusvettä.

Vihreällä on esitetty seurantavesien jokirapujärvet, joista Etelä-Savon alueella sijaitsevat järvet muodostavat tutkimuksen järvikehikon

Posti- ja puhelintiedustelujen avulla selvitetään kalastus- ja maatilamatkailuyrittäjien, mökin vuokraajien ja muiden matkailuelinkeinon edustajien käsityksiä ravustusmatkailun ja rapujuhlapalveluiden kysynnästä ja nykyisestä tarjonnasta. Lisäksi tiedustellaan matkailullisesti potentiaalisten rapuvesien kriteerejä. Vastauksien perusteella arvioidaan kuinka hyvin vedenomistajien halukkuus ravustus-matkailun mahdollistamiseen ja matkailun vesille asettamat kriteerit kohtaavat toisensa.

Vastaavat tutkijat

Esa Erkamo, projektipäällikkö
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Evon riistan- ja kalantutkimus
Rahtijärventie 291, 16970 Evo
puh. 020 575 1425
sähköposti: etunimi.sukunimi@rktl.fi

Joonas Rajala, projektitutkija
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus
Survontie 9, 40500 Jyväskylä
puh. 020 575 1542
sähköposti: etunimi.sukunimi@rktl.fi

Tulostettava versio