Joki- ja täplärapuvedet ja raputalous

Joki- ja täplärapukantojen hoito tehostui 1980-luvun lopulla kalataloushallinnon ensimmäisen rapustrategian valmistuttua 1989 ja toimenpiteitä linjattiin uudelleen vuoden 2000 strategialla. Eri toimenpiteiden, erityisesti taloudellisesti merkittävimpien kotiutus- ja palautusistutusten tuloksellisuus on tarpeen selvittää uusia linjauksia varten.

Hankkeen tavoitteet

RKTL:n raputietokantoja ja SYKE:n vesistötietokantoja yhdistämällä selvitetään joki- ja täplärapuistutusten onnistumisen sekä kantojen tuottavuuden ja pitkäikäisyyden kannalta tärkeimpiä ympäristötekijöitä ja vesistön ominaisuuksia. Lisäksi raputalouden elinkeinopotentiaalia arvioidaan erilaisen raputaloushistorian ja -strategian omaavilla mallialueilla Hämeessä ja Etelä-Savossa.

Hyödyt ja asiakkaat

Tuotettavaa tietoa tarvitaan jokirapukantojen suojelutoimien ja joki- ja täplärapukantojen hoidon järkevään suuntaamiseen sekä Suomen rapustrategian (valmistelu 2011) lajikohtaisten istutusalueiden arviointiin.

Tulokset

Osahanke Hämeen täplärapuvedet ja elinkeinoraputalous päättyi vuoden 2010 lopussa. Hämeen täplärapukannat ovat edelleen pääosin voimakkaassa kasvussa ja tarjoavat yhä uusia mahdollisuuksia myös ansiopyyntiin. Monissa pidempään ravustetuissa täplärapuvesissä saalisrapujen koko ja myyntiarvo ovat laskeneet ja heikentävät pyynnin kannattavuutta. Asia vaatii uudella tavalla suunnattavia tutkimus- ja hoitotoimia kannattavuuden mittaamisessa ja sen turvaamisessa. Alustavat tulokset Etelä-Savon jokirapuistutuksista osoittavat pyyntivahvoja populaatioita saatavan aikaan ennen muuta alle 500 ha järvissä.

Vastaava tutkija

Esa Erkamo

Muut tutkijat

Joonas Rajala, Jouni Tulonen, Markku Pursiainen, Tarja Alapassi

Yhteistyötahot

Hämeen ja Etelä-Savon ELY-keskukset (myös rahoittajia) ja kalatalouskeskukset, Pirkanmaan kalatalouskeskus, Suomen sisävesiammattikalastajat ry sekä Hämeen ja Pirkanmaan ammattikalastajat ry

Hankkeen kesto

2009–2011

Tulostettava versio