Hämeen täplärapuvedet ja elinkeinoraputalous

Tausta ja lähtökohdat

Laajamittaiset täplärapuistutukset alkoivat Hämeessä 20 vuotta sitten. Tähän mennessä on istutettu ainakin 1,3 miljoonaa täplärapua noin 210 järveen ja 40 virtaveteen. Täplärapusaaliit ovat kasvaneet nopeasti ja Hämeestä on kehittynyt maamme ylivoimaisesti tärkein täplärapujen tuotantoalue.

Täplärapukantojen runsastuttua myös pääosin suurilla järvillä toimivat ammattikalastajat ovat alkaneet ravustaa. Ravustuskausi kestää runsaat kolme kuukautta. Tänä aikana ravustuksella on edellytykset muodostaa merkittävä osuus ammattikalastajien tuloista. Rapujen myyntiin tähtäävä ravustus tarjoaa monille muillekin merkittäviä sivutuloja. Se, kuinka laajaa on ammattikalastajien ravustus ja kuinka merkityksellistä muu myyntiravustus on, on selvittämättä. Kyse on kuitenkin merkittävästä ja täysin uudesta taloudellisesta toiminnasta ja tuotannosta sisävesialueella.

Ammattimainen ravustus, johon luetaan myös rapujen tehokas pyynti lisäansiona tai sivuelinkeinona, lisää sisävesikalataloussektorin kannattavuutta, luo kalastusinvestointeihin tarvittavia pääomia ja turvaa kalastuselinkeinon jatkuvuutta ja kehittymistä. Luonnollisesti raputuotanto, ravustus ja rapusaalis luovat kasvavassa määrin taloudellista aktiivisuutta myös jalostukselle, kaupalle, matkailulle jne.

Menetelmät ja tavoitteet

Kehittyvien täplärapupopulaatioiden saalista voidaan mitata tietyllä vesialueella mm. kirjanpito-ravustuksen ja saalistiedustelujen avulla. Saalispotentiaalia voidaan arvioida käyttäen saalistietoja vesistön pinta-alayksikköä kohti ja korjaamalla arvoja vesistöjen tyypittelyn ja luokittelun perusteella.

Hämeessä tällaiseen arviointiin on erityisen hyvät mahdollisuudet, sillä täplärapu-istutuksia on tehty riittävän pitkään ja moni istutuspopulaatioista on saavuttanut jonkinasteisen tasapainotilan. Näiden seurattujen istutuskohteiden tulosten perusteella voidaan arvioida vastaavantyyppisten uudempien istutusvesien tulevaa saaliskehitystä.

RKTL:n kokoamat koeravustustulokset muodostavat perustan tietojen päivitykselle postitiedustelun avulla. Niihin on kirjattu ravustustietojen lisäksi huomattava määrä saaliskehityksen ja -potentiaalin arvioinnissa tarvittavaa taustatietoa. Aineisto käsittää 78 täplärapujärven ja 11 virtaveden tiedot. Ne muodostavat edustavan otosjoukon, noin 36 prosenttia Hämeen täplärapuvesistä.

Punaisella ja keltaisella on esitetty täplärapujärvet, jotka muodostavat tutkimuksen järvikehikon

Tuloksia voidaan hyödyntää sellaisenaan ammattimaisen ja muun ansioravustuksen mitoituksessa ja sijainninohjauksessa. Toisaalta kalaveden omistajien päätöksenteko helpottuu, kun saadaan käyttöön laajalta alueelta koottu tieto sovellettavista käytännöistä ja mahdollisuuksista. Rapujen menekinedistämis- ja vientitoimien, rapukaupan ym. raputaloudellisten toimien suunnitteluun hankkeen tuottamat arviot tuovat myös uuden arviointiperustan.

Vastaavat tutkijat

Esa Erkamo, projektipäällikkö
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Evon riistan- ja kalantutkimus
Rahtijärventie 291, 16970 Evo
puh. 020 575 1425
sähköposti: etunimi.sukunimi@rktl.fi

Joonas Rajala, projektitutkija
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus
Survontie 9, 40500 Jyväskylä
puh. 020 575 1302, 040 158 7945
sähköposti: etunimi.sukunimi@rktl.fi

Tulostettava versio