Kerro rapuhavainnoistasi - autat rapututkimusta

Suomessa on valtavasti järviä, lampia, jokia ja puroja, joissa elää rapuja. Rapukantoja on hoidettu myös istutuksin; parinkymmenen viime vuoden aikanakin satoihin vesiin. Osaa näistä vesistöistä tutkitaan ja niiden rapukantoja seurataan, jotta tietomme rapujen menestymisestä ja kantojen kehityksestä eri puolilla maata lisääntyisi. Ilmoittamalla omat rapuhavaintosi autat tutkimusta ja samalla raputaloutemme kehittämistä.

Suomen ainoa alkuperäinen rapulaji, jokirapu (Astacus astacus), levisi jääkauden jälkeen maamme eteläosiin. Se on kuitenkin onnistuttu kotiuttamaan siirtoistutuksin aina napapiirin tasolle saakka. Rapurutto (Aphanomyces astaci), tuhoisa amerikkalaista alkuperää oleva raputauti on ollut jokirapumme riesa jo 1800-luvun lopulta. Ruton tuhoamia jokirapukantoja varsinkaan suuremmissa vesissä ei ole pystytty palauttamaan, ja pienemmissäkin rapurutto usein uusiutuu ravustuksen päästyä juuri alkuun. Siksi raputalouden tuottoa on kohennettu kotiuttamalla vesiin täplärapuja (Pacifastacus leniusculus). Ravustus, rapukulttuuri ja myös raputalous ovat täpläravun runsastumisen ansiosta palanneet monille niistä seuduista, joilla ne pysyttelivät täysin merkityksettöminä yli sadan vuoden ajan.

Rapuruton vuoksi jokirapuja tavataan enimmäkseen erillisinä populaatioina vesistöjen latvoilla. Täpläravun istutukset on rajattu maan eteläosiin, koska se jokirapua voimakkaampana ja rapuruttoa kestävänä, mutta sitä levittävänä lajina syrjäyttää aikaa myöten jokiravun sen esiintymisalueella. Täplärapu ei myöskään menesty kaikissa vesissä yhtä hyvin kuin jokirapu, joten jokiravun säilyttäminen on tämänkin vuoksi koko maan raputaloudelle tärkeä asia.

Joissakin Kaakkois-Suomen vesissä esiintynee harvakseltaan itäistä tulokasta kapeasaksirapua (Astacus leptodactylus). Satunnaisesti tavattava Etelä-Kiinasta alunperin kotoisin oleva tulokaslaji on myös laivojen painolastivesien mukana tai pohjarakenteisiin kiinnittyneenä jo 1930-luvulla rannikollemme levinnyt villasaksirapu (Eriocheir sinensis). Laji ei pysty kuitenkaan lisääntymään merenlahtiemme vähäsuolaisissa olosuhteissa.

Rapukantojen hoito ja hoidon ohjaus edellyttää tietoja rapulajiemme tilasta, levinneisyyden muutoksista, rapujen ilmaantumisesta uusiin vesiin, tai vastaavasti rapujen katoamisesta. Satojen ja todennäköisesti tuhansien erillisten vesialueiden rapukantojen, olipa kyse jokiravusta, täpläravusta tai tulokaslajeista tilan seuraaminen ei ole helppoa, mutta siinä voit auttaa tutkimusta ilmoittamalla havainnostasi alareunan linkistä avautuvalla lomakkeella.

Mikäli havaintosi koskee sairaita tai kuolleita rapuja, asiasta kannattaa ottaa yhteyttä Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) Kuopion tutkimusyksikköön (puh. 020 77 24952), joka antaa tarkempia ohjeita mm. näytteiden ottamisesta ja toimittamisesta.

Jos haluat kertoa rapuhavainnoistasi tai muusta raputalouteen liittyvästä tarkemmin, voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen raputalousohjelma@rktl.fi.

Kaikki tiedot, niin lomakkeella kuin sähköpostitse toimitetut, käsitellään luottamuksellisina ja niitä ei liitetä tutkimustuloksiin siten, että yksittäinen henkilö, paikka, vesialue tai muu luottamuksellinen seikka tulee ilmi.

Miten erotat täpläravun jokiravusta

Rapuhavainnon ilmoituslomake

Kräftinformationsblankett
(under arbete)

Tulostettava versio