Kuluttajakysely: ravun kysynnän kasvun esteet

Monet mieltävät joki- ja täpläravut ylellisyystuotteiksi, jotka ovat kaupassa hinnakkaita, tuotteita voi olla tarjolla vähän ja vain kausiluonteisesti. Rapujen käyttöön liittyy vahvana myös rapujuhlakulttuuri. Suomalaisten rapujen tuotanto on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kulutus ei ole kuitenkaan kehittynyt samoin, sillä viime vuosina on ollut jo havaittavissa rapujen markkinointivaikeuksia. Kotimaisesta raputuotannosta onkin vaarassa jäädä yhä suurempi osa hyödyntämättä menekkivaikeuksien vuoksi.

Hankkeen tavoitteet

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa kotimaisten rapujen kysynnästä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Perusajatuksena on, että tuotantoa, tuotteistusta ja tuotteita sekä kauppaa voidaan kehittää, kun kehittämisen tarpeet on selvitetty asiakaslähtöisesti. Keväällä 2011 alkavassa väestörekisteriotantaan perustuvassa kyselytutkimuksessa pyritään kuvaamaan tyypilliset rapujen kuluttajat ja etsimään potentiaalisia uusia kuluttajaryhmiä maan eri osista.

Hyödyt ja asiakkaat

Hanke paljastaa asiakasnäkökulmasta koko raputalouden arvoketjussa esiintyviä ongelmia ja tuottaa uudenlaista ja käyttökelpoista tietoa ennen muuta rapujen kulutuksen kasvattamiseen liittyvistä kehittämistarpeista ja toimenpiteistä, joilla voidaan edistää kotimaisten rapujen menekkiä.

Vastaava tutkija

Riitta Savolainen

Muut tutkijat / muut asiantuntijat

Pentti Moilanen, Markku Pursiainen, Joonas Rajala, Leena Kytömaa

Yhteistyötahot / rahoittajat

Keski-Suomen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle tukea Euroopan Kalatalousrahastosta (EKTR). Hanke toteutetaan yhteistyönä, jossa on mukana alan toimijoita kuluttajaneuvonnasta, kalatalousneuvonnasta, kalatalousopetuksesta, raputalousalan yrityksistä, sekä rapukaupan keräilyn ja välityksen edustuksesta. Jyväskylän yliopisto antaa osaamistaan tilastosuunnittelussa ja käsittelyssä.

Hankkeen kesto

2011–2012 

Tulostettava versio