Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Raputalousohjelma:
» Ajankohtaista raputaloudessa
» Ravunsyöntitutkimus suomalaisille
» Rapuatlas- rapujen ja rapuruton esiintyminen 
» Miten erotat täpläravun jokiravusta?
» Kerro rapuhavainnoistasi - autat rapututkimusta
» Rapusyöttötesti - särki ylivoimainen
» Rapusaalisseurannat
» Raputalouden kehittymisen seuranta
» Joki- ja täplärapuvedet ja raputalous 
» Kuluttajakysely: ravun kysynnän kasvun esteet
» Rapuruton epidemiologia ja kroonisuus
» Rapujen lisääntymisen lämpötilarajat

Rapusaalisseurannat

Suomen rapusaalista koskevat tilastot pohjautuvat kalansaalista koskeviin tilastotutkimuksiin. Vesistökohtaisista rapusaaliista tai yksikkösaaliista, joita tavanomaisessa ansioravustuksessa saadaan, ei ole tehty lainkaan tutkimusta. Joki- ja täplärapukantojen rakenteesta ja kannanvaihteluista ei myöskään ole tietoja, joiden avulla saaliskehitystä voitaisiin ennakoida ja pyynnin kannattavuutta sekä rapukantojen järkevää hyödyntämistä voitaisiin kehittää.

Hankkeen tavoitteet

Valtakunnallisen tilastotutkimuksen rinnalla tarvitaan jatkuvaa ajantasaista saalisseurantaa sekä tietoja yksikkösaaliista ja saaliin koostumuksesta. Menetelmällisesti aineiston keräämiseen käytetään pääasiassa kirjanpitoravustusta, jota voidaan täydentää ajoittaisilla alueellisilla ravustustiedusteluilla ja muilla populaatiokartoituksilla. Kertyvä aineisto antaa edellytyksiä myös populaatioanalyysien tekemiselle.

Hyödyt ja asiakkaat

Raputalouden sidosryhmät ja koko arvoketju hyötyvät seuraavaa rapukautta koskevista saalisennakoinneista. Rapukantojen rakenteen ja uusiutumisen avulla voidaan saaliskehitystä arvioida 2-3 vuoden päähän, mikä tukee rapukaupan ja rapujen tuotteistuksen kehittämistä. Rapusaalisseurannat ovat osoittautuneet varteenotettavaksi rapukantojen ja niiden kehityksen kannanarviointimenetelmäksi.

Tulokset

Suomen vapaa-ajankalastuksen vuoden 2008 rapusaalis oli 5,88 milj. rapua, joista 75 % oli täplärapuja. Ammattikalastajat saivat 153 000 täplärapua. Ruokarapuja viljeltiin 30 000. Lukumääräinen rapusaalis muunnettiin nyt myös painoyksiköiksi myyntikokoisten (>10 cm) rapujen keskipainojen avulla. Vapaa-ajankalastajat saivat 262 tonnia, ammattikalastajat 6,9 tonnia, ja viljelytuotanto oli 1,3 tonnia rapuja. Rapusaaliin arvo oli ammattikalastajien keskihinnoilla n. 6 miljoonaa, tukkukauppahinnoilla 14 milj. euroa. (Lähde: Raputalouskatsaus 2009)

Vastaava tutkija

Markku Pursiainen

Muut tutkijat 

Esa Erkamo, Joonas Rajala, Kati Manninen

Yhteistyötahot

Kirjanpitoravustajaverkosto

Hankkeen kesto

2006 - 2012



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Rapukausi 2010 – luotettavat saalisennusteet tukevat raputalouden kehittämistä 
 
 Julkaisut: 
 » Raputalouskatsaus 2010 
 » Raputalouskatsaus 2009 
 » Raputalouskatsaus 2008 
 » Raputalouskatsaus 2007 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 9.9.2011