Ahvensaaliit rannikolla

Saaliit pysyneet tasaisen hyvinä 1997 lähtien, 2009 kuitenkin neljänneksen pudotus

Merialueen ammattikalastajien vuotuinen ahvensaalis vaihteli 1980-luvun puolivälissä 150–250 tonnissa. Saalis alkoi kasvaa 1980-luvun loppuvuosina, ja vuodesta 1997 se on vaihdellut 800 tonnin molemmin puolin.

Vuonna 2009 ammattikalastuksen saalis oli 633 tonnia ja pienin vuoden 1996 jälkeen. Pohjoinen Saaristomeri ja Selkämeri ovat tärkeimmät pyyntialueet.

Ammattikalastajien ahvensaalis merialueella vuosina 1980–2009 (ICES-osa-alueet: 29 Saaristomeri, 30 Selkämeri ja Saaristomeren pohjoisimmat osat, 31 Perämeri ja 32 Suomenlahti).

Vapaa-ajankalastajien mereltä saama ahvensaalis on yli kolminkertainen ammattikalastajien saaliiseen verrattuna. Viimeisin saalistiedustelu on vuodelta 2008 ja silloin vapaa-ajankalastajat saivat merialueelta noin 2 500 tonnia ahvenia. Myös vapaa-ajankalastajien saalis pieneni edellisestä vuoden 2006 tiedustelusta noin neljänneksellä.

Pyydyksinä verkot, rysät, katiskat ja vavat

Ammattikalastajat käyttävät ahvenenpyyntiin lähinnä verkkoja ja rysiä. Valtaosa saaliista saadaan huhti-toukokuussa. Harmaahylkeen runsastuminen haittaa ahvenen kalastusta samaan tapaan kuin kuhankin pyyntiä. Pyydysten saalisosuuksissa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Uutena ammattimaisena pyyntimuotona on viime vuosina tullut käyttöön myös katiska, joka soveltuu ahvenen pyyntiin ja jonka etuna on hylkeenkestävyys. Vapaa-ajankalastajien pyyntitavat ovat monipuolisia: pilkintä, verkot, katiskat, onki, erilaiset vavat ja vieheet.

Ahven merimetson ruokalistalla

Suomen rannikkovesissä nopeasti kasvava merimetsokanta saalistaa enimmäkseen särkiä, mutta ahvenenkin osuus ravinnossa on merkittävä. Saaristomerellä 2009 tehdyssä merimetsojen ravintoselvityksessä ahvenen osuus oli sekä kesällä merimetson poikasilleen syöttämässä ravinnossa että syksyn ravintonäytteissä keskimäärin 27 %. Toistaiseksi ei ole tietoa, ovatko merimetsot vaikuttaneet kalastettavissa olevien ahvenien määrään, sillä myös keskimääräistä heikommat ahvenvuosiluokat 2003 ja 2004 ovat vähentäneet saalista. Merimetsot ja hylkeet ovat mahdollisia vaikuttajia ahvenella ja useilla muilla kalalajeilla havaittuihin käyttäytymismuutoksiin, jotka vaikeuttavat kalastusta.

Lisätietoa:
tutkija Heikki Auvinen, RKTL, puh. 020 575 1695
erikoistutkija Jari Raitaniemi, RKTL, puh. 020 575 1685

Tulostettava versio