Ahvenvuosiluokat

Vahva vuosiluokka syntyy lämpimänä kesänä

Ahvenen lisääntymismenestys riippuu lämpötilasta – mitä lämpimämpi kevät ja kesä, sitä enemmän poikasia syntyy ja kasvaa kesän aikana riittävän kookkaiksi. Ahvenen poikasen on kasvettava kesän aikana vähintään 5-senttiseksi, jotta se selviäisi ensimmäisestä talvestaan.

Lievä vesien rehevöityminen ja siitä johtuva vesikasvien runsastuminen ovat hyödyksi ahvenelle. Kasvillisuus tarjoaa aikuisille kaloille suotuisia kutupaikkoja sekä poikasille suojaa ja ravintoa. Rehevöitymisen lisääntyminen kuitenkin johtaa useimmiten särkikalojen runsastumiseen, veden samenemiseen ja ahvenen suosimien uposkasvien vähenemiseen sekä ahvenen taantumiseen.

Vuonna 1988 syntynyt ahvenvuosiluokka oli kaikilla merialueilla, ja usein sisävesissäkin, erittäin vahva. Hyvät saaliit rannikolta 1990-luvulla olivat etupäässä tämän vuoden ansiota. Sittemmin vahvoja vuosiluokkia on syntynyt esimerkiksi Saaristomerellä ainakin vuosina 1997, 1999, 2001 ja 2002. Sen sijaan vuosiluokat 2003 ja 2004 ovat olleet poikkeuksellisen pieniä.

Verkkosaaliissa pääosin 5–7-vuotiaita ahvenia

Vuonna 2008 sekä Saaristomeren että Selkämeren ahvenverkkosaalis koostui pääosin 5–7-vuotiaista kaloista eli vuosiluokista 2001–2003. Ikäjakautuma oli pääosin samanlainen myös rysäpyynnissä, mutta neljävuotiaita kaloja (vuosiluokka 2004) oli jo saaliissa runsaasti. Selkämeren ja Saaristomeren alueilla saaliiden ikäjakautumat ovat hyvin samanlaisia. Yleensä saalis koostuu pääosin 3–5 ikäryhmästä, ja rysäpyynnissä saaliskalat ovat hieman nuorempia kuin verkkopyynnissä.

Eri-ikäisten ahventen osuus vuoden 2008 verkko- ja rysäsaalisnäytteissä Saaristomerellä ja Selkämerellä.

Lisätietoa:
tutkija Heikki Auvinen, RKTL, puh. 020 575 1695
erikoistutkija Jari Raitaniemi, RKTL, puh. 020 575 1685

Tulostettava versio