Kilohailikannan tila Kilohaili Itämeren valtalaji 1990- ja 2000-luvuillaRunsaimmin kilohailia tavataan Itämeressä pääaltaan alueella ja Suomen rannikkovesistä Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Kilohailikannan ollessa pieni kilohailia esiintyy myös Suomen vesialueilla vähälukuisesti. Vaikka kilohaili on hyvinä vuosinaan Itämeren pääaltaalla olennaisesti runsaampi kuin silakka, Selkämerellä se on aina vähälukuinen silakkaan verrattuna, samoin Riianlahtea se näyttää välttävän. Vuonna 1977 alkaneen seurantajakson aikana kilohaili on ollut vähälukuinen, kun turskaa on ollut paljon ja runsaslukuinen turskakannan ollessa pieni.
Kilohailin lisääntyminen onnistui vuosina 2002 ja 2003 erittäin hyvin, minkä ansiosta kutukanta vahvistui. Vuosiluokka 2004 oli puolestaan heikoin sitten vuoden 1987. Vuosina 2006 ja 2008 lisääntyminen onnistui jälleen hyvin.
Kilohailisaalis pääosin silakan ja kilohailin sekakalastuksesta
Koska kilohailisaalis saadaan pääosin silakan ja kilohailin sekakalastuksesta, on kilohailikannan säätelyssä otettava ensisijaisesti huomioon eri silakkakantojen säätelyyn annetut suositukset niillä alueilla, joilla molempia lajeja esiintyy. Tämä on erityisesti huomioitava Itämeren pääaltaalla, missä molempien lajien esiintyminen ja kalastus on ympärivuotista samoilla alueilla. Ulappavesissä tapahtuvan kalastuksen säätely Itämerellä edellyttää tehokasta lajikohtaisten saaliiden seurantaa.
Itämeren kilohailin kanta-arvio perustuu kaikuluotauksiin sekä saaliin määrää ja koostumusta koskeviin tietoihin. Näytteenottoon liittyvät parannukset ovat nostaneet kanta-arvioon käytettävien lähtötietojen laatua aiemmista vuosista. Arvioon aiheuttavat epävarmuutta erityisesti puutteelliset tiedot silakan ja kilohailin osuuksista sekakalastuksen saaliissa.
 |
| Itämeren kilohailikannan kehitys: saaliit, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus ikäryhmissä 3–5 ja kutukannan biomassa. |
Lisätietoa
tutkija Jukka Pönni, RKTL, puh. 020 575 1894
 Tulostettava versio
|
