Kuhasaaliit rannikolla

Merialueen kuhasaalis pieneni

Merialueen ammattikalastajien kuhasaalis alkoi kasvaa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa ja on sittemmin vaihdellut noin 400 tonnista 800 tonniin. Kuhan runsastuminen rannikolla johtuu kuhalle suotuisasta rehevöitymiskehityksestä sekä useista lämpimistä vuosista, joiden ansiosta kuhan poikaset ovat kasvaneet nopeasti ja selvinneet hengissä tavallista paremmin.

Ammattikalastajien kuhasaalis vuonna 2009 oli noin 300 tonnia. Saaristomereltä (ICES-osa-alue 29 ja alueen 30 eteläreuna) on viime vuosina saatu keskimäärin 64 % rannikon kuhasaaliista, loput on saatu Suomenlahdelta ja Selkämereltä.

Vapaa-ajankalastajien kuhasaalis merialueelta vuonna 2008 arvioitiin noin 550 tonniksi. Olettaen, että vapaa-ajankalastajien kuhasaalis pysyi vuonna 2009 edellisen vuoden tasolla, merialueen ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen kuhasaalis voidaan arvioida vuonna 2009 kaikkiaan noin 860 tonniksi.

Ammattikalastajien kuhasaalis merialueella vuosina 1980–2009 (ICES-osa-alueet: 29 Saaristomeri, 30 Selkämeri ja Saaristomeren pohjoisimmat osat, 31 Perämeri sekä 32 Suomenlahti).

Suurin osa saaliista saadaan edelleen verkoilla

Merialueen ammattikalastuksen kuhasaaliista saatiin verkoilla noin 90 prosenttia ja rysillä noin 10 prosenttia. Verkkosaaliista 80 prosenttia saatiin 43 ja 45 millimetrin verkoilla (tilastossa solmuvälit 36–45 mm) ja loppuosa harvemmilla verkoilla.

Saaristomerellä ammattikalastajien verkkosaaliista 90 prosenttia saatiin 43–45 millin verkoilla ja 10 prosenttia 46–50 millin verkoilla. Useimmiten kuhan kalastuksessa käytettiin 43 millimetrin verkkoja. Useilla alueilla vähintään 43-millisten verkkojen käyttö on vain suositus, mikä mahdollistaa pienisilmäisempienkin verkkojen käytön kuhanpyynnissä. Pienisilmäisten verkkojen käyttö lisää alamittaisten kuhien jäämistä verkkoihin ja yleistyessään vähentää kalastettavissa olevien täysikokoisten kuhien määrää.

Suomenlahdella 46 prosenttia ammattikalastajien verkkosaaliista saatiin 36–45 millin verkoilla ja loput harvemmilla solmuväleillä. Useilla alueilla on siirrytty käyttämään vähintään 50 millimetrin verkkoja, jotta alamittaiset kuhat välttyisivät pyynniltä ja kuhasaaliit kasvaisivat.

Vapaa-ajankalastajien yleisimmät kuhapyydykset ovat verkko ja vetouistin.

Lisätietoa:

tutkija Heikki Auvinen, RKTL, puh. 020 575 1695
erikoistutkija Jari Raitaniemi, RKTL, puh. 020 575 1685

Tulostettava versio