Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Hyödynnetyt kalalajit:
» Suomen uhanalaiset kalat 
» Ahven 
» Ankerias
» Harjus
» Harmaanieriä 
» Hauki 
» Härkäsimppu
» Kampela
» Karppi
» Kiiski
» Kilohaili 
» Kirjolohi
» Kuha 
» Kuore
» Lahna
» Lohi ja järvilohi 
  •Järvilohi Inarijärvessä
  •Lohisaaliit Itämeressä
  •Lohen vaelluspoikaset ja Itämeri
» Made
» Muikku 
» Nahkiainen 
» Nieriä 
» Peledsiika
» Piikkikampela
» Puronieriä
» Siika 
» Silakka 
» Suutari 
» Särki
» Säyne
» Taimen 
» Toutain
» Turska 
» Vimpa
» Kalatietoa muistakin lajeista 
» Vieraslajit 

Lohen vaelluspoikaset ja Itämeri

Valtaosa vaelluspoikasista peräisin istutuksista

Suurin osa mereen tulevista lohen vaelluspoikasista on peräisin istutuksista. Itämeren alueelle istutettiin vuonna 2010 yhteensä 5,0 miljoonaa vaelluspoikasta, joista Suomi istutti 1,63 miljoonaa poikasta. Valtaosa Itämeren vaelluspoikasista tulee Pohjanlahden alueelta. Vaelluspoikasten eloonjäänti on heikentynyt 1990-luvun alusta lähtien, ja se on ollut erityisen heikkoa koko 2000-luvun ajan.

Lohen vaelluspoikastuotanto Pohjanlahden alueella vuosina 1984–2010. Luonnontuotantoarviot on päivitetty uudella epävarmuuslähteet huomioon ottavalla menetelmällä vuodesta 1996 saakka. Luonnontuotantoarvion pylväs on todennäköisyysjakauman moodi ja lisäksi on esitetty 95 %:n todennäköisyysväli.

Itämeren joista kohtalaisesti luonnonpoikasia

Luonnonvaraisen vaelluspoikastuotannon arvioitiin olleen vuonna 2010 Itämeren lohijoissa noin 2,4 miljoonaa poikasta, mutta arvio on epätarkka (1,9–3,2 milj.). Vuosina 2011–2012 vaelluspoikastuotannon arvioidaan pysyvän jokseenkin samansuuruisena kuin 2010. Valtaosa luonnontuotannosta tulee Pohjanlahden joista. Uusimpien arvioiden mukaan Itämeren luonnonlohijoet voisivat enimmillään tuottaa noin 3,8 miljoonaa vaelluspoikasta (3,0–6,5 milj.).

Tornionjoki ja Simojoki ovat ainoat Suomen alueelta Itämereen laskevat, alkuperäiset luonnon­lohijoet. Lohta on kotiutettu istutusten avulla Kuiva-, Kiiminki- ja Pyhäjokeen, mutta näihin jokiin ei ole päässyt palaamaan riittävästi kutulohia. Luontainen lisääntyminen onkin ollut toistaiseksi näissä entisissä lohijoissa vähäistä.

M74-oireyhtymä verottaa ajoittain poikastuotantoa

Lohenpoikasten ruskuaispussivaiheen kuolleisuus, M74-oireyhtymä, on vaikuttanut huomattavasti Pohjanlahden luonnonlohikantojen poikastuotantoon 1990-luvun alusta lähtien. M74-kuolleisuus oli suurimmillaan vuosina 1992–1997, jolloin kuolleisuudet olivat aina yli 50 %. Vuosina 1998–2002 Tornion- ja Simojoen lohilla keskimääräinen M74-kuolleisuus oli 21–56 %, mutta vuosina 2003–2005 kuolleisuus oli vähäistä, alle 5 %. Vuonna 2006 kuolleisuus taas kasvoi. Keskimääräinen ruskuaispussipoikaskuolleisuus on vuosina 2006–2010 vaihdellut 10:stä 26:een prosenttiin;vuonna 2010 se oli Tornionjoen ja Simojoen lohilla keskimäärin 13 %.

Lisätietoja:
Tutkija Tapani Pakarinen, RKTL, puh. 020 575 1224



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Kalantutkimukseen ja kalastukseen liittyviä käsitteitä 
 » Lohikannan tila Tornionjoessa 
 » Itämeren lohen lisääntymishäiriö - M74-oireyhtymä 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 28.9.2011