Lohisaaliit Itämeressä

Lohen kokonaissaalis Itämerestä pieneni

Vuonna 2010 Itämeren alueen tilastoitu lohisaalis oli 889 tonnia (168 408 yksilöä). Saalis oli pienin ajanjaksolla 1974–2010. Saalista on pienentänyt ensisijaisesti vaelluspoikasten heikentynyt eloonjäänti. Vuonna 2008 voimaan tullut ajoverkkokalastuskielto on siirtänyt tilastoidun lohisaaliin painopistettä avomereltä rannikolle ja jokiin.

Kaikkien maiden yhteenlaskettu lohisaalis Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella vuosina 1974–2010. Vapaa-ajankalastuksen saaliit sisältyvät arvioihin.

Suomalaisten kalastajien lohisaalis oli 275 tonnia (40 006 yksilöä;Suomen lohisaaliskiintiö koko Itämerelle oli yhteensä 107 993 lohta). Ammattikalastajat saivat suomalaisten saaliista 215 tonnia ja vapaa-ajankalastajat jokipyynti mukaan lukien 60 tonnia. Ammattikalastuksen lohisaalis pieneni edellisvuodesta 99 tonnia. Vapaa-ajankalastuksen merisaaliin arvio perustuu vuoden 2008 saalistiedusteluun ja on epävarma.

Suurin osa Suomen ammattikalastuksen lohisaaliista (83 %) kalastettiin Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikolta. Avomerikalastus keskittyi lähes täysin Etelä-Itämerelle Tanskan ja Puolan talousvyöhykkeelle ja sen saalis purettiin pääasiassa Ruotsiin ja Tanskaan.

Rysä tärkein lohipyydys

Rysä oli suomalaisen ammattikalastuksen tärkein lohipyydys vuonna 2010. Ajosiimoilla kalastettiin vain noin 20 % lohisaaliista. Rannikolla lohta pyydysti 273 ammattikalastajaa 568 lohi- ja siikarysällä. Avomereltä lohisaalista raportoi 16 alusta, joista ainoastaan yksi kalasti lohta enemmän kuin 40 päivää. Lohen lisäksi alukset kalastivat lähinnä turskaa.

Suomen rysäkalastus pysyi ennallaan edellisestä vuodesta pyyntipäivinä mitattuna. Ajosiimakalastus puolestaan pieneni puolella edellisvuodesta ja oli melko vähäistä.

Hylkeistä vahinkoja pitkin rannikkoa

Hylkeet aiheuttivat lohenkalastukselle vahinkoa lähes koko Suomen rannikon alueella. Saalisilmoitusten mukaan ammattikalastajat heittivät pois 15 tonnia hylkeiden repimiä lohia. Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen määrä vaihteli alueittain. Hylkeiden pilaaman saaliin osuus on hieman pienentynyt viime vuosina, ilmeisesti hyljesuojauksilla varustettujen rysien yleistymisen ansiosta.

Kaikkien maiden yhteenlaskettu lohisaalis Suomenlahdella vuosina 1974–2010. Vapaa-ajankalastuksen saaliit sisältyvät arvioihin.

Saalislohet keskimääräistä vanhempia

Ahvenanmaalta ja Pohjanlahdelta kerättyjen lohisaalisnäytteiden ikärakenne oli seuraava: 10 % oli yhden merivuoden, 73 % kahden merivuoden, 13 % kolmen merivuoden ja 3 % neljän merivuoden ikäisiä ja sitä vanhempia kaloja. Ikärakenne on 2000-luvulla ollut keskimäärin seuraava: 25 % yhden merivuoden, 64 % kahden merivuoden, 9 % kolmen merivuoden ja 2 % neljän merivuoden ikäisiä ja sitä vanhempia kaloja.

Lohisaaliin enemmistö luonnossa syntyneitä

Luonnossa syntyneiden lohien osuus merikalastuksen saaliissa kasvoi vuonna 2010. Ahvenanmerellä luonnonlohien osuus saaliissa kasvoi vuodesta 2000 lähtien vuoteen 2007 asti. Vuodesta 2008 alueen kalastus on muuttunut ajoverkkokalastuksen loputtua, eivätkä sen luvut ole aivan vertailukelpoisia aiemmin vallinneeseen kalastukseen. Vuonna 2010 luonnonvaraisen lohen osuus oli korkeimmillaan vuoden 2000 jälkeen (85–93 %). Eniten Ahvenanmaan lohisaaliissa on ollut Tornionjoen luonnonlohta (keskimäärin 30 %), Kalixjoen lohta (noin 25 %) ja Iijoen lohta (11 %). Luonnonlohen osuuden vuoden 2010 kokonaiskasvu selittyi pääosin Kalixjoen lohen osuuden kasvulla.

Vuosien 2000–2005 Perämeren alueen saalisnäytteet ovat yksinomaan suomalaisesta saaliista ja vuodesta 2006 lähtien yhdistetystä suomalaisesta ja ruotsalaisesta saaliista, mikä osittain selittää luonnonlohien osuuden kasvun alueen saalisnäytteissä. Luonnonlohen osuus on ollut suurempi ruotsalaisessa saaliissa ja se on kasvanut vuoden 2006 58%:sta vuoden 2010 85%:iin. Eniten Perämeren saalinäytteissä oli Tornionjoen luonnonlohia.

Itämeren pääaltaalta kerätyissä saalisnäytteissä on luonnonlohia ollut noin 60 % vuodesta 2006, jolloin yhdistetty kansainvälinen näytteenotto alkoi. Vuonna 2010 luonnonlohien osuus kuitenkin kasvoi hieman ja oli 74 % (69–79 %). Kasvu selittyi suurella Tornionjoen lohen osuuden kasvulla (44 %). Vuodesta 2007 lähtien ruotsalaisen laitoslohen osuus on ollut suomalaista suurempi.

Katso lisää taulukosta: Luonnossa syntyneiden lohien osuus saaliissa

Lisätietoa:
Tutkija Tapani Pakarinen, RKTL, puh. 020 575 1224

Tulostettava versio