Muikkukannan tila Päijänteessä

Päijänne on yksi Suomen tärkeimmistä ammattikalastusjärvistä. Järvellä on 2000-luvulla kalastanut ammattimaisesta noin 15 kalastajaa. Eniten saalista otetaan trooleilla. Tehinselän yleisveden kuuden troolarin lisäksi Päijänteellä on viime vuosina kalastanut pari muuta troolikuntaa. Muikkukannan huippuvuosina 1990-luvun lopussa Päijänteen troolarit kalastivat 15-20 % sisävesiemme muikkusaaliista, noin 600 tonnia.

Päijänteen muikkukannan seurannan alkaessa 1980-luvun alussa muikkukanta oli hyvä, minkä johdosta myös troolikalastus käynnistyi. Vuoden 1983 jälkeen muikun vuosiluokat kuitenkin epäonnistuivat Päijänteessä, ja seurauksena oli yli 10 vuotta kestänyt muikkukato. Kato päättyi vuosiluokkaan 1996, josta tuli jo vahva, mutta vuosiluokka 1998 oli vielä paljon vahvempi. Kadon syvyyttä kuvaa se, että tuo ennätysvuosiluokka oli 100-kertainen kahdentoista katovuoden keskiarvoon verrattuna.

Muikkukanta vahvistunut viime vuosina

Päijänteessä muikkukannan vaihtelu ei ole 2000-luvulla noudattanut eteläisen Suomen muille muikkukannoille tyypillistä kaksivuotissykliä. Kun muikkukannat ovat olleet muissa järvissä varsin vahvoja, Päijänteessä ne ovat olleet melko niukkoja. Kutukannan puolesta edellytykset vahvoihin vuosiluokkiin ovat kuitenkin olemassa. Vuosina 1993-1995 kutukanta oli vain kahdeksasosa vuosien 2006-2008 kutukannasta, ja siitä huolimatta siitä syntyi vahva vuosiluokka 1996.

Vaikka muikkukatojen syyt tunnetaan puutteellisesti, 1980-luvulta 1990-luvulle ulottuneen muikkukadon keskeisenä syynä pidetään ahvenkantojen tuntuvaa vahvistumista ja voimakkaita taimenen istutuksia. Muikkuja syömällä nämä lajit pystyivät pitämään muikkukannat alhaisina.

Muikkusaaliin kehitystä Tehinselän alueella kuvaa kutukannan käyrä (muikkuja troolin vetotuntia kohti). Katovuosina muikun troolaus oli kannattamatonta, ja kalastajat joutuivat etsimään erilaisia lisäansioita. Luonnonvarainen pikkusiika ja istutettu planktonsiika ovat heikkoina muikkuvuosina käytännössä pelastaneet ammattikalastuksen jatkuvuuden.

Muikun kutukannat ja vuosiluokkien vahvuudet Päijänteen Tehinselällä vuosina 1982-2008 troolisaaliiden perusteella (yksilöä/tunti).

Muikkukannan suhteellista runsautta osoittava indeksi täsmää kohtuullisesti tarkemman seurantatiedon kanssa. Keski-Päijänteellä Tehinselän alueella vain kahtena vuotena 2000-luvun vaihteessa kutukanta on arvioitu keskimääräistä vahvemmaksi. Etelä-Päijänteellä Asikkalanselällä keskimääräistä vahvempia kutukantoja on arvioitu olleen neljä, viimeisin 2007. Siellä muikkukanta on usein ollut vahvempi kuin Tehinselän alueella, mutta myös Tehillä muikkukanta on vahvistunut viime vuosina.

Muikun kutukannan runsausindeksit Etelä- ja Keski-Päijänteellä vuosina 1988-2010 (vuoden 1993 arvio puuttuu). Indeksi 1 erittäin harva, 2 harva, 3 keskinkertainen, 4 runsas ja 5 erittäin runsas.

Lisätietoa:
tutkija Pentti Valkeajärvi, RKTL, puh. 020 575 1514

Tulostettava versio