Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Hyödynnetyt kalalajit:
» Suomen uhanalaiset kalat 
» Ahven 
» Ankerias
» Harjus
» Harmaanieriä 
» Hauki 
» Härkäsimppu
» Kampela
» Karppi
» Kiiski
» Kilohaili 
» Kirjolohi
» Kuha 
» Kuore
» Lahna
» Lohi ja järvilohi 
» Made
» Muikku 
  •Yhteenveto muikkukantojen tilasta
  •Muikkukantojen tila Länsi-Suomessa
  •Muikkukantojen tila Itä-Suomessa
  •Muikkukantojen tila Oulun alueella
  •Muikkukantojen tila Lapin alueella
  •Muikkukannan tila Inarijärvessä
  •Muikkukannan tila Päijänteessä
» Nahkiainen 
» Nieriä 
» Peledsiika
» Piikkikampela
» Puronieriä
» Siika 
» Silakka 
» Suutari 
» Särki
» Säyne
» Taimen 
» Toutain
» Turska 
» Vimpa
» Kalatietoa muistakin lajeista 
» Vieraslajit 

Muikkukantojen tila Itä-Suomessa

Pielisessä paljon muikkuja – muualla idässä vähemmän

 

Itä-Suomen järvissä muikkukannat ovat vaihdelleet kahdenkymmenen viime vuoden aikana melko samaan tapaan kuin Länsi-Suomessa. Vuosiluokka 2010 oli Itä-Suomen järvissä selvästi keskimääräistä heikompi (indeksi 2,5). Pitkällä aikavälillä oltiin noin 10 prosenttia keskiarvon alapuolella. Kolme edellistä vuosiluokkaa olivat kuitenkin keskimääräistä vahvempia. Kutukannat vahvistuivat toisena vuotena peräkkäin (indeksi 3,1) ja olivat syksyllä noin 15 prosenttia keskiarvon yläpuolella. Vuosiluokan 2010 osalta tilanne on varsin yhteneväinen koko Vuoksen vesistöalueella.

Vain Pielisessä vuosiluokka 2010 arvioitiin keskimääräistä vahvemmaksi. Pielisen muikkukanta onkin ollut jo yli kymmenen vuotta vahva tai erittäin vahva. Heikkoja vuosiluokkia ei ole juurikaan syntynyt. Vahvoja kutukantoja oli viime syksynä Pielisen lisäksi Pihlajavedellä, Puruvedellä ja Saimaan eteläosissa.

Pielisen 6–7 senttimetrin neulamuikuista kalastajan oli melko vaikea päästä eroon talvella ja vielä tänä kesänäkin. Hotat olivat Itä-Suomessa yllättävän pieniä (keskimäärin 9,6 cm) siihen nähden, että vuosiluokka oli keskimääräistä harvalukuisempi. Kasvua ilmeisesti hidastivat vanhemmat muikut, joita oli vielä paikoin runsaasti jäljellä.

Puruvedellä tilanne oli Pieliseen nähden päinvastainen. Kalastajien mukaan siellä ei hottaa ollut juuri lainkaan. Talvinuotassakin niiden osuus oli eri selillä alle 10 prosenttia muikkusaaliista, kun keskimääräinen osuus Itä-Suomessa oli 74 prosenttia. Puruveden hotat olivat talvella yli 10 senttisiä (146 kpl/kg).

Aikuisten muikkujen eli kutukannan
kehitys Itä-Suomessa.

Muikkuvuosiluokkien kehitys Itä-Suomessa.

Luokitus/indeksi 1-5:
1=heikko, 2=keskimääräistä heikompi, 3=keskimääräinen, 4=keskimääräistä vahvempi, 5=erittäin vahva kanta

Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Itä-Suomessa. Indeksi 100 = kauden 1988–2010 keskiarvo.

Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Itä-Suomessa. Indeksi 100 = kauden 1996–2010 keskiarvo.

Lisätietoa:
tutkija Pentti Valkeajärvi, RKTL, puh. 020 575 1514



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Muikku ja muut sisävesikalat 
 » Kalantutkimukseen ja kalastukseen liittyviä käsitteitä 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 31.5.2011