Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Hyödynnetyt kalalajit:
» Suomen uhanalaiset kalat 
» Ahven 
» Ankerias
» Harjus
» Harmaanieriä 
» Hauki 
» Härkäsimppu
» Kampela
» Karppi
» Kiiski
» Kilohaili 
» Kirjolohi
» Kuha 
» Kuore
» Lahna
» Lohi ja järvilohi 
» Made
» Muikku 
  •Yhteenveto muikkukantojen tilasta
  •Muikkukantojen tila Länsi-Suomessa
  •Muikkukantojen tila Itä-Suomessa
  •Muikkukantojen tila Oulun alueella
  •Muikkukantojen tila Lapin alueella
  •Muikkukannan tila Inarijärvessä
  •Muikkukannan tila Päijänteessä
» Nahkiainen 
» Nieriä 
» Peledsiika
» Piikkikampela
» Puronieriä
» Siika 
» Silakka 
» Suutari 
» Särki
» Säyne
» Taimen 
» Toutain
» Turska 
» Vimpa
» Kalatietoa muistakin lajeista 
» Vieraslajit 

Muikkukantojen tila Länsi-Suomessa

Länsi-Suomen muikkukannat keskitasolla – Säkylän Pyhäjärvessä heikompi tilanne

 

Länsi-Suomen muikkukannoille on ollut tyypillistä varsin säännöllinen kaksivuotisrytmi, joka on näkynyt vuosiluokkien vahvuuksissa ja kutukannoissa. Viime vuosina erot peräkkäisten vuosiluokkien vahvuuden välillä ovat hiukan pienentyneet. Vuosiluokka 2010 oli Länsi-Suomen järvissä keskiarvon (indeksi 3) tuntumassa (2,9), mutta pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna 6 % korkeampi. Myös kutukannat olivat lähes keskitasolla (2,8) ja pitkän ajanjakson keskiarvoon nähden pari prosenttia plussan puolella. Koko Länsi-Suomea tarkastellen tilanne on siis varsin tavanomainen.

Viime vuonna syntyneitä muikkuja on nyt runsaasti muun muassa Rautalammin reitin yläosan järvissä, Niinivedestä Pielaveteen. Myös Konnevedessä vuosiluokka 2010 arvioitiin vähintään keskimääräiseksi. Mainituissa järvissä on lisäksi runsaasti vanhempia muikkuja, joten kalastettavaa on monin paikoin varsin runsaasti.

Hottamuikkujen pituus oli viime talvena Länsi-Suomen alueella keskimäärin 11 senttimetriä eli melko tavanomainen. Monessa järvessä tällä alueella on nyt sopivan kokoista kauppamuikkua.

Päijänteen neljä viimeisintä vuosiluokkaa on arvioitu keskimääräisiksi, mikä on järven muikkukannan aallonpohjat tuntien melko hyvä tilanne. Samaa ei voida sanoa Säkylän Pyhäjärvestä, jossa hottamuikkua oli talvella ennätysmäisen vähän. Sitä vastoin kutukanta oli tavallista vahvempi. Pyhäjärvessä kalaston lajisuhteissa on tapahtunut melkoinen muutos viime vuosina. Hottamuikun osuus talvinuotan saaliissa putosi kymmenen prosentin tietämille, kun niitä oli talvinuottien muikkusaaliissa Länsi-Suomessa keskimäärin 68 prosenttia. Ahven puolestaan nousi valtalajiksi Pyhäjärvessä.

Aikuisten muikkujen eli kutukannan kehitys
Länsi-Suomessa.

Muikkuvuosiluokkien kehitys Länsi-Suomessa.

Luokitus/indeksi 1-5:
1=heikko, 2=keskimääräistä heikompi, 3=keskimääräinen, 4=keskimääräistä vahvempi, 5=erittäin vahva kanta

Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Länsi-Suomessa. Indeksi 100 = kauden 1988–2010 keskiarvo.

Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Länsi-Suomessa. Indeksi 100 = kauden 1996–2010 keskiarvo.

Lisätietoa:
tutkija Pentti Valkeajärvi, RKTL, puh. 020 575 1514



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Muikku ja muut sisävesikalat 
 » Kalantutkimukseen ja kalastukseen liittyviä käsitteitä 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 13.6.2011