Muikkukantojen tila Oulun alueella

Perämeressä ja Kuusamon järvissä riittää muikkuja

Oulun korkeudella olevissa järvissä muikkukannat ovat säilyneet yli kaksikymmentä vuotta kestäneen seurannan aikana vahvoina. Perämereltä Kuusamoon vuosiluokka 2010 oli yleisesti keskimääräistä vahvempi (3,4). Kutukannan indeksi oli vielä suurempi (3,6). Molemmat olivat 9 prosenttia korkeampia kuin seuranta-ajan keskiarvot.

Keskimääräistä vahvempia vuosiluokkia on syntynyt jo kolmena vuotena peräkkäin tällä alueella. Kuusamon ja Kainuun järvet, muitten muassa Kitka, Kiitämä ja Kianta, ovat nyt vahvasti yksivuotiaan muikun valtaamia. Vahvojen vuosiluokkien kautta on jatkunut jo vuosia myös Oulujärven troolausvesillä. Perämerenkin kohdalla voidaan sanoa samaa, sillä ainakin kolme viimeistä vuotta ovat tuottaneet vahvan vuosiluokan niin Halosenniemen kuin Kemin edustalla.

Mistään seurantajärvestä ei ilmoitettu keskimääräistä heikompaa kutukantaa.

Kalastus sen enempää kuin petokalatkaan eivät ole juuri pystyneet muikkukantoja harventamaan tällä alueella. Keskimäärin 8,8 senttimetrin hottamuikut sopivat paremmin lihottamaan petokaloja kuin markkinoitavaksi suuremmassa mitassa kaupan tiskillä. Lamujärvestä, Kiitämästä ja Pyhäjärvestä on mahdollista saada vähän kookkaampia yli kymmensenttisiä vuotikkaita. Hottamuikkujen osuus talvinuottien muikkusaaliissa oli keskimäärin 84 prosenttia.

Aikuisten muikkujen eli kutukannan kehitys Oulun läänissä.

Muikkuvuosiluokkien kehitys Oulun läänissä.

Luokitus/indeksi 1-5:
1=heikko, 2=keskimääräistä heikompi, 3=keskimääräinen, 4=keskimääräistä vahvempi, 5=erittäin vahva kanta

Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Oulun alueella. Indeksi 100 = kauden 1988–2010 keskiarvo.

Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Oulun alueella. Indeksi 100 = kauden 1996–2010 keskiarvo.

Lisätietoa:
tutkija Pentti Valkeajärvi, RKTL, puh. 020 575 1514

Tulostettava versio