Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Hyödynnetyt kalalajit:
» Suomen uhanalaiset kalat 
» Ahven 
» Ankerias
» Harjus
» Harmaanieriä 
» Hauki 
» Härkäsimppu
» Kampela
» Karppi
» Kiiski
» Kilohaili 
» Kirjolohi
» Kuha 
» Kuore
» Lahna
» Lohi ja järvilohi 
» Made
» Muikku 
  •Yhteenveto muikkukantojen tilasta
  •Muikkukantojen tila Länsi-Suomessa
  •Muikkukantojen tila Itä-Suomessa
  •Muikkukantojen tila Oulun alueella
  •Muikkukantojen tila Lapin alueella
  •Muikkukannan tila Inarijärvessä
  •Muikkukannan tila Päijänteessä
» Nahkiainen 
» Nieriä 
» Peledsiika
» Piikkikampela
» Puronieriä
» Siika 
» Silakka 
» Suutari 
» Särki
» Säyne
» Taimen 
» Toutain
» Turska 
» Vimpa
» Kalatietoa muistakin lajeista 
» Vieraslajit 

Yhteenveto muikkukantojen tilasta

Muikkukannat laskusuunnassa

Suomen muikkukannat ovat pysyneet melko vahvoina koko 2000-luvun. Vuosiluokka 2011 oli kuitenkin selvästi keskimääräistä heikompi Itä-Suomessa ja alle keskitason myös Länsi-Suomessa sekä Oulun korkeudella. Lapin järvissä viime vuoden vuosiluokka ylti lievästi keskitason yläpuolelle. Kutukannat olivat syksyllä 2011 keskimääräisiä. Muikun lyhytjaksoinen kannanvaihtelu on näkynyt kansallisen muikkutyöryhmän aloittamissa ja sittemmin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen jatkamissa seurannoissa alusta eli vuodesta 1988 lähtien.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kartoitti muikkukantojen tilaa entiseen tapaan yhteistyössä kalastajien ja tutkijoiden kanssa. Tietoja saatiin 85 järvestä tai järven osasta. Kysely koski ensisijaisesti keväällä 2011 kuoriutuneen vuosiluokan (hotat) runsautta ja kutukannan vahvuutta syksyllä 2011 sekä muikkujen kokoa ja markkinatilannetta.

Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset koko Suomessa. Indeksi 100 = kauden 1996 – 2011 keskiarvo.

Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset koko Suomessa. Indeksi 100 = kauden 1988 – 2011 keskiarvo.

Tuloksia on tarkasteltu osa-alueittain, joita ovat Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulun alue (entinen Oulun lääni) ja Lapin alue. Vanhojen ja nuorten muikkujen runsaus arvioitiin luokituksella 1-5 eli erittäin niukasta erittäin vahvaan kantaan. Luokka 3 edustaa keskimääräistä tasoa.

Muikkuvuosiluokan 2011 runsaus
(Klikkaa kuva isommaksi)

Aikuisten muikkujen runsaus 2011
(Klikkaa kuva isommaksi)

Taulukko: Muikkukannat järvittäin 2011/2012
Taulukossa esitettään aikuisten muikkujen runsausindeksi seurantajärvissä syksyllä 2011 (kutukanta) ja vuosiluokan 2011 (hotta) runsausindeksi talvella 2011/2012. Taulukossa on esitetty myös alle vuoden ikäisten hottamuikkujen keskipituudet.

Muikkuja riittää kalastettavaksi

Viime vuosien vahvojen vuosiluokkien takia muikkua on ollut useimmissa järvissä runsaasti jo pitemmän aikaa. Muikut ovat jääneet pieniksi, ja markkinoinnissa on paikoin ollut vaikeuksia. Kalastus tai petokalat eivät ole pystyneet hyödyntämään muikkuja siinä määrin kuin olisi mahdollista.

Vuonna 2012 kalastettavaa vielä riittää useimmissa järvissä, mutta aiempaa pienempiä saaliita on monin paikoin odotettavissa. Tänä vuonna saaliis perustuu viime vuosista poiketen monissa järvissä vanhoihin, jo ainakin kerran kuteneisiin muikkuihin. Samalla saalismuikun koko on kasvamassa. Tämä johtuu, varsinkin Itä-Suomessa kahdesta peräkkäisestä keskimääräistä heikommasta vuosiluokasta.

Seurantatutkimuksen suurelle avustajajoukolle esitämme parhaimmat kiitoksemme.

Tarkemmin muikkukantojen tilasta:

Länsi-Suomessa
Itä-Suomessa
Oulun alueella
Lapin alueella 

Lisätietoa:

tutkija Irma Kolari

tutkija Pentti Valkeajärvi



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Kalantutkimukseen ja kalastukseen liittyviä käsitteitä 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 28.6.2012