Yhteenveto muikkukantojen tilasta

Muikkukannat vahvoja etenkin pohjoisessa 

Suomen muikkukannat ovat pysyneet melko vahvoina koko 2000-luvun. Oulun ja Lapin alueilla myös vuosiluokka 2010 oli selvästi keskimääräistä vahvempi. Länsi-Suomessa kyseinen vuosiluokka oli keskimääräisellä tasolla, mutta Itä-Suomessa jäätiin selvästi sen alapuolelle. Muikun lyhytjaksoinen kannanvaihtelu on näkynyt kansallisen muikkutyöryhmän aloittamissa ja sittemmin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen jatkamissa seurannoissa selvästi alusta eli vuodesta 1988 lähtien. Viime vuosina peräkkäisten vuosiluokkien runsauserot ovat kuitenkin jonkin verran pienentyneet.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kartoitti muikkukantojen tilaa entiseen tapaan yhteistyössä kalastajien ja tutkijoiden kanssa. Tietoja saatiin 87 järvestä tai järven osasta. Kysely koski ensisijaisesti kutukannan vahvuutta syksyllä 2010 sekä keväällä 2010 kuoriutuneen vuosiluokan (hotat) runsautta, muikkujen kokoa ja markkinatilannetta.

Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset koko Suomessa. Indeksi 100 = kauden 1988–2010 keskiarvo.

Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset koko Suomessa. Indeksi 100 = kauden 1996–2010 keskiarvo.

Tuloksia on tarkasteltu osa-alueittain, joita ovat Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulun alue (entinen lääni) ja Lapin alue. Vanhojen ja nuorten muikkujen runsaus arvioitiin luokituksella 1-5 eli erittäin niukasta erittäin vahvaan kantaan. Luokka 3 edustaa keskimääräistä tasoa.

Aikuisten muikkujen runsaus 2010 (Klikkaa kuva isommaksi)

Muikkuvuosiluokan 2010 vahvuus (Klikkaa kuva isommaksi)

Taulukko: Muikkukannat järvittäin 2010/2011
Taulukossa esitettään aikuisten muikkujen runsausindeksi seurantajärvissä syksyllä 2010 (kutukanta) ja vuosiluokan 2010 (hotta) runsausindeksi talvella 2010/2011. Taulukossa on esitetty myös alle vuoden ikäisten hottamuikkujen keskipituudet.

Muikkuja olisi runsaasti tarjolla – mistä lisää kuluttajia

Keskimäärin joka toinen vuosi ja viime aikoina jopa peräkkäisinä vuosina syntyvien vahvojen vuosiluokkien takia muikku on ollut useimmissa järvissä jo pitkään pienikokoista ja sen vuoksi vaikeasti markkinoitavaa. Kalaa olisi järvissä tuntuvasti enemmän pyydettävissä, mitä saaliit osoittavat. Kalastus tai petokalat eivät pysty niitä hyödyntämään niin paljon kuin olisi mahdollista.

Vuonna 2011 ei muikkusaaliin kehityksessä ole odotettavissa yllättäviä käänteitä. Saalis perustuu useimmissa järvissä pääosin viime vuonna syntyneisiin muikkuihin.

Seurantatutkimuksen suurelle avustajajoukolle esitämme parhaimmat kiitoksemme. 

Tarkemmin muikkukantojen tilasta:

Länsi-Suomessa
Itä-Suomessa
Oulun alueella
Lapin alueella 

Lisätietoa:

tutkija Pentti Valkeajärvi
RKTL
puh. 020 575 1514

Tulostettava versio