Yhteenveto muikkukantojen tilasta

Muikkukannat edelleen vahvoja varsinkin pohjoisessa 

Aikuisten muikkujen eli kutukannan kehitys koko Suomessa

Suomen muikkukannat ovat edelleen vahvoja useimmissa merkittävissä muikkujärvissä. Keskimääräisten ja vahvojen vuosiluokkien kautta on jatkunut yhtäjaksoisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen eteläisessä Suomessa ja vielä pitempään pohjoisessa. Muikkukannoille tyypillistä lyhytjaksoista vaihtelua kuitenkin esiintyy, mikä näkyy tässä kymmenien järvien aineistossakin. Tähän synkroniaan vaikuttavat monet tekijät, varsinkin sää. Vaikka vaihtelu näyttää keskiarvokäyrillä melko säännölliseltä, järvikohtaisia eroja esiintyy.

Muikkuvuosiluokkien kehitys koko Suomessa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kartoitti muikkukantojen tilaa entiseen tapaan yhteistyössä kalastajien ja tutkijoiden kanssa. Tietoja saatiin lähes 90 järvestä tai järven osasta. Kysely koski ensisijaisesti kutukannan vahvuutta syksyllä 2009 sekä keväällä 2009 kuoriutuneen vuosiluokan (hotat) runsautta, muikkujen kokoa ja markkinatilannetta.

Tuloksia on tarkasteltu osa-alueittain, joita ovat Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulun alue (entinen lääni) ja Lapin alue. Vanhojen ja nuorten muikkujen runsaus arvioitiin luokituksella 1-5 eli erittäin niukasta erittäin vahvaan kantaan. Luokka 3 edustaa keskimääräistä tasoa. Muikkukannan runsausindeksi on suhteellinen käsite. Toisen järven vahva kanta voi toisessa järvessä olla heikko, jos mittana olisi yksikkösaalis.

Aikuisten muikkujen runsaus 2009. (Klikkaa kuva isommaksi)

Muikkuvuosiluokan 2009 vahvuus. (Klikkaa kuva isommaksi)

Taulukko: Muikkukannat järvittäin 2009/2010

Taulukossa esitetään aikuisten muikkujen runsausindeksi seurantajärvissä syksyllä 2009 (kutukanta), keväällä 2009 kuoriutuneen vuosiluokan  (hotta) runsausindeksi talvella 2009/2010 ja alle vuoden ikäisten hottamuikkujen keskipituudet.

Hyviä muikkusaaliita olisi tarjolla – mistä ostajat

Suomen muikkukannat ovat edelleen varsin vahvat useimmissa merkittävissä muikkujärvissä, ja tulevat sellaisina todennäköisesti säilymäänkin lähivuosina. Lyhytjaksoinen vaihtelu on tyypillisimmillään eteläisessä Suomessa, missä myös muikut kasvavat Pohjois-Suomea nopeammin ja ovat siten helpommin markkinoitavia. Oulun korkeudella ja Lapissakin kannat ovat hyvin tiheitä, muikku pientä ja kalastus usein sen vuoksi kannattamatonta. Muikun saalisreservit ovat nyt suuret, eikä kalastus tai petokalat pysty niitä hyödyntämään niin paljon kuin olisi mahdollista. Ahvenilla, kuhilla ja taimenilla riittää syötävää ja ne kasvavat hyvin, mistä toki kalastajatkin hyötyvät.

Seurantatutkimuksen suurelle avustajajoukolle esitämme parhaimmat kiitoksemme.

Tarkemmin muikkukantojen tilasta:

Länsi-Suomessa
Itä-Suomessa
Oulun alueella
Lapin alueella 

Lisätietoa:

tutkija Pentti Valkeajärvi
RKTL
puh. 020 575 1514

Tulostettava versio