Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Hyödynnetyt kalalajit:
» Suomen uhanalaiset kalat 
» Ahven 
» Ankerias
» Harjus
» Harmaanieriä 
» Hauki 
» Härkäsimppu
» Kampela
» Karppi
» Kiiski
» Kilohaili 
» Kirjolohi
» Kuha 
» Kuore
» Lahna
» Lohi ja järvilohi 
» Made
» Muikku 
» Nahkiainen 
» Nieriä 
» Peledsiika
» Piikkikampela
» Puronieriä
» Siika 
  •Siikasaaliit merialueella
  •Vaellussiika ja karisiika Pohjanlahdella
  •Kutukalojen kasvu Pohjanlahden vaellussiioissa
  •Siikakannat ja verkkokalastuksen säätely
  •Siika Inarijärvessä
» Silakka 
» Suutari 
» Särki
» Säyne
» Taimen 
» Toutain
» Turska 
» Vimpa
» Kalatietoa muistakin lajeista 
» Vieraslajit 

Kutukalojen kasvu Pohjanlahden vaellussiioissa

Kutukalojen kasvun hidastuminen pysähtynyt

Jokiin kudulle nousevien siikojen kasvu hidastui pitkän aikaa erityisesti Perämeren pohjoisosissa. Viime vuosina keskikoossa on kuitenkin tapahtunut pientä suurenemista, mutta vielä ei voida arvioida muutoksen pysyvyyttä ja syytä. Ilmaston lämpenemisestä johtuvalla kasvukauden pidentymisellä voi kuitenkin olla yhteys siikojen koon kasvuun mahdollisten pyynnissä tapahtuneiden muutosten lisäksi. On luultavaa, että esim. hyljehaittojen vuoksi verkkokalastuksesta selviää nopeakasvuisia siikoja aiempaa enemmän jokiin kutemaan.

Oulu- ja Kemijokeen kudulle nousevien kahdeksan kesää ja Kalajokeen nousevien seitsemän kesää vanhojen naarassiikojen keskipituudet 1981–2011.

Siikakannoissa tapahtuneet muutokset näkyvät myös Tornionjoen Kukkolankosken siikasaaliissa. Kukkolankosken lipposaalis kirjataan historiallisista ja lippoamisoikeuteen liittyvistä syistä tarkasti. Sen perusteella voidaan seurata siikakannan tilaa, tosin vuotuiset pyyntirajoitukset ja vedenkorkeus joessa vaikuttavat kokonaissaaliin suuruuteen. Lipposaalis on vuodesta 1993 alkaen ollut alemmalla tasolla kuin 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun ensimmäisinä vuosina. Vuonna 2009 saalis oli toiseksi huonoin koko sinä aikana, jona lipposaaliita on kirjattu ylös 1940-luvulta lähtien, mutta vuonna 2010 se kaksinkertaistui ja parani edelleen 2011.

Lipposiian keskikoko pieneni aina 1990-luvun alkupuolelle saakka, mutta samoin kuin muilla Perämeren joilla, lipposiikojenkin keskikoko näyttää hivenen kasvaneen viime vuosina. Kesänousuisen siian keskikoko on yleensä pienempi kuin syysnousuisen, ja sen on arveltu johtuvan kesäsiian syönnöstämisestä Perämerellä eteläisempien merialueiden sijaan. Tähän viittaisi hitaamman kasvun lisäksi myös aikaisempi nousuajankohta, kalojen ei tarvitse vaeltaa kaukaa jokeen.

Kesällä Tornionjoen Kukkolankoskelta lipolla pyydettyjen siikojen määrä ja
keskipaino vuosina 1980–2011 siiankalastusyhtymän kirjanpidon mukaan.

 

Lisätietoa:
Tutkija Erkki Jokikokko, RKTL, puh. 0295 327 811



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Kalantutkimukseen ja kalastukseen liittyviä käsitteitä 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 25.4.2013