Kutukalojen kasvu Pohjanlahden vaellussiioissa

Kutukalojen kasvun hidastuminen pysähtynyt

Jokiin kudulle nousevien siikojen kasvu hidastui pitkän aikaa erityisesti Perämeren pohjoisosissa. Keskikoon pieneneminen pysähtyi 1990-luvun jälkipuoliskolla, ja lievää suurentumistakin on 2000-luvulla ollut havaittavissa. On vaikea sanoa, jatkuuko kasvu, ja mistä se voisi johtua. Ilmaston lämpenemisestä johtuvalla kasvukauden pidentymisellä voi kuitenkin olla yhteys siikojen koon kasvuun mahdollisten pyynnissä tapahtuneiden muutosten lisäksi. Samaten kasvava hyljekanta häiritsee enenevässä määrin verkkokalastusta ja saattaa olla, että sen takia nopeakasvuisia siikoja säästyy kudulle aiempia vuosia enemmän.

Oulu- ja Kemijokeen kudulle nousevien kahdeksan kesää ja Kalajokeen nousevien seitsemän kesää vanhojen naarassiikojen keskipituudet 1981–2009.

Siikakannoissa tapahtuneet muutokset näkyvät myös Tornionjoen Kukkolankosken siikasaaliissa. Kukkolankosken lipposaalis kirjataan historiallisista ja lippoamisoikeuteen liittyvistä syistä tarkasti. Sen perusteella voidaan seurata siikakannan tilaa, tosin vuotuiset pyyntirajoitukset ja vedenkorkeus joessa vaikuttavat kokonaissaaliin suuruuteen. Lipposaalis on vuodesta 1993 alkaen ollut pienempi kuin 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun ensimmäisinä vuosina. Vuonna 2009 saalis oli toiseksi huonoin koko sinä 1940-luvulta alkaneena aikana, jona lipposaaliita on kirjattu ylös, mutta vuonna 2010 se kaksinkertaistui.

Lipposiikojen keskikoko pieneni aina 1990-luvun alkupuolelle saakka. Usean vuoden tauon jälkeen kerätyn aineiston perusteella keskikoko vaihtelee huomattavasti. Vuonna 2010 siikojen paino oli jokseenkin 15 vuoden keskiarvossa.

Kesällä Tornionjoen Kukkolankoskelta lipolla pyydettyjen siikojen määrä ja keskipaino vuosina 1987–2009 siiankalastusyhtymän kirjanpidon mukaan.

Lisätietoa:
Tutkija Erkki Jokikokko, RKTL, puh. 020 575 1811

Tulostettava versio