Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Julkaisut RKTL Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Kalalajit:
» Suomen uhanalaiset kalat 
» Ahven 
» Ankerias
» Harjus
» Harmaanieriä 
» Hauki 
» Härkäsimppu
» Kampela
» Karppi
» Kiiski
» Kilohaili 
» Kirjolohi
» Kuha 
» Kuore
» Lahna
» Lohi ja järvilohi 
» Made
» Muikku 
» Nahkiainen 
» Nieriä 
» Peledsiika
» Piikkikampela
» Puronieriä
» Siika 
  •Siikasaaliit merialueella
  •Vaellussiika ja karisiika Pohjanlahdella
  •Kutukalojen kasvu Pohjanlahden vaellussiioissa
  •Siikakannat ja verkkokalastuksen säätely
  •Siika Inarijärvessä
» Silakka 
» Suutari 
» Särki
» Säyne
» Taimen 
» Toutain
» Turska 
» Vimpa
» Kalatietoa muistakin lajeista 
» Vieraslajit 

Siika Inarijärvessä

Inarijärven tärkein kalalaji

Siika oli ennen säännöstelyä Inarijärven tärkein saalislaji. Siika on järvessä hyvin monimuotoinen, ja siitä esiintyy myös kahta kääpiömuotoa, reeskaa ja rääpystä. Vuotuisen siikasaaliin (ns. normaalikokoiset siiat) 19351940 on arvioitu olleen 145 tonnia (lisäksi erikseen tilastoitu reeskasaalis noin 4 tonnia).

Inarijärven ekosysteemissä tapahtuneiden suurten muutosten jälkeenkin siika on nykyään saalismäärältään järven tärkein kalalaji. Vuonna 2011 siikaa kalastettiin 64 tonnia ja reeskaa yli 5 tonnia. Siikasaaliista saatiin valtaosa, eli 80 % verkoilla, isorysillä 16 % ja loput 4 % lähinnä kesänuotilla. Siikasaaliin arvo oli noin 0,4 miljoonaa euroa eli kaksinkertainen taimensaaliiseen nähden.

Inarijärven siika- ja muikkusaaliit vuosina 1935–1970 ja 1977–2012. Vuosien 1978 ja 1985 saalistiedot puuttuvat.

Saalis peräisin sekä luonnon kudusta että istutuksista

Velvoiteistutukset aloitettiin KHO:n päätöksellä vuonna 1975, jotta järven säännöstelystä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja voitaisiin kompensoida. Järveen on istutettava velvoitepäätöksen mukaan vuosittain miljoona kesänvanhaa siianpoikasta. Istutuksiin on käytetty sekä Ivalojoen kantaa olevaa pohjasiikaa että planktonsiikaa, vuodesta 1990 lähtien puhtaasti pohjasiikaa. Toteutunut istutusmäärä on ollut 0,5–2 miljoonaa poikasta. Vuonna 2011 Inarijärven velvoitteeseen istutettiin vajaa  0,5 miljoonaa kesänvanhaa pohjasiikaa.

Inarijärven siikasaalis koostuu valtaosin harvasiivilähampaisista, joki- ja järvikutuisista pohjasiioista. Ennen säännöstelyä saalis oli pääosin tiheämpisiivilähampaista, järvikutuista riikasiikaa. Nykyinen saalis on peräisin sekä luonnonlisääntymisestä että pohjasiikaistutuksista.

Siikaistutusten tuloksellisuutta on selvitetty värimerkintöjen (kaksi eri menetelmää) avulla. Vuosina 2000–2002 värimerkittiin suurin osa pohjasiikaistukkaista ruiskuvärjäyksellä. Vuodesta 2004 alkaen kaikki istukkaat on merkitty otoliittivärjäyksellä (alizarin-red S). Istukkaiden osuus ruiskuvärjätyistä pohjasiikavuosiluokista 2000–2002 oli 40–60 %.

Otoliittivärjäysmerkintöjen perusteella arvioituna istukkaiden osuus vuosiluokissa 2004–2009 on jäänyt aiempaa pienemmäksi, eli enää noin 20–26 % ko. pohjasiikavuosiluokista on ollut istukkaita.

Lisätietoa:
tutkija Erno Salonen, RKTL, puh. 0295 327 472



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Kalantutkimukseen ja kalastukseen liittyviä käsitteitä 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 23.10.2013