Siika Inarijärvessä

Inarijärven tärkein kalalaji

Siika oli ennen säännöstelyä Inarijärven tärkein saalislaji. Siika on järvessä hyvin monimuotoinen, ja siitä esiintyy myös kahta kääpiömuotoa, reeskaa ja rääpystä. Vuotuisen siikasaaliin (ns. normaalikokoiset siiat) 1935–1940 on arvioitu olleen 145 tonnia (lisäksi erikseen tilastoitu reeskasaalis noin 4 tonnia).

Inarijärven ekosysteemissä tapahtuneiden suurten muutosten jälkeenkin siika on nykyään saalismäärältään järven tärkein kalalaji. Vuonna 2009 siikaa kalastettiin 58,5 tonnia ja reeskaa 5 tonnia. Siikasaaliista saatiin valtaosa, eli 88 % verkoilla, isorysillä 10 % ja loput lähinnä kesänuotilla. Siikasaaliin arvo oli edellisvuoden tapaan noin 0,3 miljoonaa euroa, ylittäen nyt pitkästä aikaa taimensaaliin arvon.

Inarijärven siika- ja muikkusaaliit vuosina 1935–1970 ja 1977–2009. Vuosien 1978 ja 1985 saalistiedot puuttuvat.

Saalis peräisin sekä luonnon kudusta että istutuksista

Velvoiteistutukset aloitettiin KHO:n päätöksellä vuonna 1975, jotta järven säännöstelystä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja voitaisiin kompensoida. Järveen on istutettava velvoitepäätöksen mukaan vuosittain miljoona kesänvanhaa siianpoikasta. Istutuksiin on käytetty sekä Ivalojoen kantaa olevaa pohjasiikaa että planktonsiikaa, vuodesta 1990 lähtien puhtaasti pohjasiikaa. Siikaistutusmäärä on vaihdellut 0,5–2 miljoonaan poikasta. Vuoden 2009 Inarijärven siikaistutusmäärä oli noin 0,7 miljoonaa kesänvanhaa pohjasiian poikasta.

Inarijärven siikasaalis koostuu valtaosin harvasiivilähampaisista, joki- ja järvikutuisista pohjasiioista. Ennen säännöstelyä saalis oli pääosin tiheämpisiivilähampaista, järvikutuista riikasiikaa. Nykyinen saalis on peräisin sekä luonnonlisääntymisestä että pohjasiikaistutuksista.

Siikaistutusten tuloksellisuutta selvitetään parhaillaan värimerkintöjen (kaksi eri menetelmää) avulla. Vuosina 2000–2002 värimerkittiin suurin osa pohjasiikaistukkaista ruiskuvärjäyksellä. Vuodesta 2003 alkaen istukkaita (vuodesta 2004 lähtien kaikki istukkaat) on merkitty otoliittivärjäyksellä (alizarin-red S). Kesien 2003–2009 koenuotta- ja isorysäaineistojen perusteella istukkaiden osuus ruiskuvärjätyistä, kalastuksen kohteeksi tulleista pohjasiikavuosiluokista 2000–2002 on vakiintunut suuruusluokkaan 40–60 %.

Otoliittivärjäysmerkintöjen perusteella arvioituna istukkaiden osuus vuosiluokissa 2004–2008 on jäänyt hieman pienemmäksi eli noin 30 %:iin.

Lisätietoa:
tutkija Erno Salonen, RKTL, puh. 020 575 1472

Tulostettava versio