Siikakannat ja verkkokalastuksen säätely

Nopeakasvuisilla siioilla riski jäädä saaliiksi ennen ensimmäistä kutua

Siikaa kalastetaan eniten verkoilla, mikä etenkin nopeakasvuisilla siikakannoilla vaikuttaa keskeisesti siikakannan rakenteeseen. Luontaisesti hidaskasvuisilla kannoilla, kuten Merenkurkun karisiika tai sisävesien tuppisiiat, verkkopyynnin vaikutukset ovat vähäisempiä, ja kasvun hitauden syyt liittyvät lähinnä siikakannan tapaan sopeutua ympäristöönsä

Voimakkaasti valikoivana pyyntimuotona verkko ottaa ensimmäisenä nopeimmin kasvavat yksilöt. Kalojen ja saaliin pienentyessä tilannetta pyritään kompensoimaan verkkoja tihentämällä. Tämä on johtanut verkkokalastuksen säätelytarpeeseen, joka Pohjanlahdella on suurin syönnöksellä oleviin vaellussiikoihin kohdistuvassa pohjaverkkokalastuksessa. Sen saalis koostuu nykyisellään suurimmaksi osaksi siioista, jotka eivät vielä ole saavuttaneet sukukypsyyttä.

Merkintätutkimusten perusteella istutettuja siikoja aletaan pyytää niiden saavutettua 300–400 gramman painon. Suurin osa siioista joutuu saaliiksi ennen kuin ne ovat ehtineet käydä kertaakaan kudulla.

Verkkokalastuksen säätelyllä lisättäisiin siiankalastuksen kannattavuutta ja istutusten tuloksellisuutta

Pyynnissä tapahtunut muutos ei toistaiseksi uhkaa pääosin istutusten varassa olevien kantojen olemassaoloa, mutta se vähentää huomattavasti kalastuksen kannattavuutta ja heikentää istutusten tuloksellisuutta. Kudulle pääsevien kalojen väheneminen ja naaraiden osuuden pieneneminen vaikeuttaa luonnonmädin hankintaa ja vähentää luontaista lisääntymistä. Samoin emokalojen vähyys pienentää luonnonkantojen toipumismahdollisuuksia.

Vaellussiikaan Pohjanlahdella kohdistuvassa pohjaverkkokalastuksessa saaliskalojen kokoa tulisi kasvattaa suurentamalla verkkojen solmuväliä vähintään 45 milliin. Tämä parantaisi selkeästi myös nykyistä meritaimenen heikkoa tilannetta Pohjanlahden alueella. Tällä hetkellä pitkin rannikkoa kylien vesialueilla on käytössä erilaisia solmuvälirajoituksia, mutta yleisvesialueella niitä ei ole, ei myöskään siian alamittasäädöksiä.

Lisätietoa:
Tutkija Erkki Jokikokko, RKTL, puh. 020 575 1811

Tulostettava versio