Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Hyödynnetyt kalalajit:
» Suomen uhanalaiset kalat 
» Ahven 
» Ankerias
» Harjus
» Harmaanieriä 
» Hauki 
» Härkäsimppu
» Kampela
» Karppi
» Kiiski
» Kilohaili 
» Kirjolohi
» Kuha 
» Kuore
» Lahna
» Lohi ja järvilohi 
» Made
» Muikku 
» Nahkiainen 
» Nieriä 
» Peledsiika
» Piikkikampela
» Puronieriä
» Siika 
  •Siikasaaliit merialueella
  •Vaellussiika ja karisiika Pohjanlahdella
  •Kutukalojen kasvu Pohjanlahden vaellussiioissa
  •Siikakannat ja verkkokalastuksen säätely
  •Siika Inarijärvessä
» Silakka 
» Suutari 
» Särki
» Säyne
» Taimen 
» Toutain
» Turska 
» Vimpa
» Kalatietoa muistakin lajeista 
» Vieraslajit 

Siikasaaliit merialueella

Vapaa-ajankalastajien siikasaalis kolmannes ammattikalastajien saaliista

Suomen merialueen ammattimaisen siiankalastuksen kokonaissaalis on ollut laskussa 1990-luvun lopulta lähtien. Muutaman viime vuoden aikana lasku näyttäisi tasaantuneen, saalis näyttää pysyneen jokseenkin samansuuruisena viimeiset viisi vuotta. Vuoden 2011 saalis, 681 tonnia, oli edellisvuoteen verrattuna hieman suurempi. Ammattimaisen kalastuksen siikasaalis kalastetaan lähes kokonaan Pohjanlahden puolelta. Suomenlahden ammattikalastajien saalis oli 47 tonnia vuonna 2011.

Vapaa-ajankalastajien siikasaalis Pohjanlahdella oli 232 tonnia vuonna 2010 ja laski edellisestä tiedustelukerrasta vuodelta 2008. Vuoden 2010 saalis jäi liki kolmanteen osaan ammattikalastajien saaliista (602 tonnia). Sen sijaan Suomenlahdella vapaa-ajankalastajien siikasaalis (151 tonnia) kolminkertaistui vuoden 2008 saaliiseen nähden ja oli kolme kertaa suurempi kuin ammattikalastajien saalis (45 tonnia).

Ammattikalastuksen siikasaalis merialueittain vuosina 1980–2011.

Pohjanlahden siikasaaliiden voidaan istutusmäärien perusteella arvioida pysyvän suunnilleen nykyisellään. Ilman verkkojen silmäharvuuden säätelyä ei voida odottaa saaliiden merkittävää kasvamista. Jokiin nousevien siikojen määrä riippuu istutusmäärien ohella pyynnin kehittymisestä syönnösalueella, kutuvaelluksen aikana ja kutujokien suualueella.

Perämeren karisiikakantojen odotetaan poikasnuottaustulosten perusteella säilyvän vahvoina. Karisiian taloudellinen merkitys on vuosien saatossa vähentynyt aktiivisten kalastajien ja karisiian kysynnän vähentymisen myötä.

Voimistunut hyljekanta vaikeuttaa kalastusta ja vaikuttaa siten siikasaaliisiin. Ajalliset ja alueelliset vaihtelut hyljevahinkofrekvenssissä ovat suuria. Suoranaisten vahinkojen lisäksi hylkeiden esiintyminen vaikuttaa kalastuksen määrään;joillain alueilla varsinkin syyskalastus on ajoittain mahdotonta hylkeiden vuoksi. Osin hyljehaittoja on rysäpyynnissä voitu kompensoida hylkeenkestävillä rysillä, mutta rysien merkitys verkkoihin verrattuna on paljon pienempi. Samoin uuden lohenkalastusasetuksen yhteydessä rajoitettu vapaa-ajankalastajien verkkomäärä pienentänee pyyntiponnistusta ja samalla siikasaalista.

 

Lisätietoa:
Tutkija Erkki Jokikokko, RKTL, puh. 0295 327 811



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 RKTL:n sivuilla: 
 » Kalantutkimukseen ja kalastukseen liittyviä käsitteitä 
 

© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 25.4.2013