Vaellussiika ja karisiika Pohjanlahdella

Suuri osa vaellussiikasaaliista peräisin istutuksista

Pohjanlahden siikasaalis koostuu hidaskasvuisesta ja pienikokoisesta karisiiasta ja nopeakasvuisemmasta vaellussiiasta. Karisiika lisääntyy kokonaan luontaisesti. Lähes kaikki vaellussiikakannat ovat istutusten varassa, ja myös luontaisesti lisääntyviä kantoja tuetaan istutuksin. Suomen puolella Tornionjoki on ainoa joki, jossa on enemmässä määrin luonnontuotantoa. Sekä Selkämerellä että Perämerellä valtaosa saaliista on vaellussiikaa. Huolimatta siitä, että poikasnuottaustulosten perusteella Perämeren karisiikakantojen odotetaan säilyvän vahvoina, karisiialla on lähinnä paikallista merkitystä sellaisilla alueilla, joilla on kutevia kantoja.

Pohjanlahteen istutetaan vuosittain 7–10 miljoonaa yksikesäistä ja 40–60 miljoonaa vastakuoriutunutta vaellussiianpoikasta. Suurimmat yksittäiset istutukset tehdään Kemi- ja Iijoen velvoitehoitoon liittyen, yhteensä 4,3 miljoonaa yksikesäistä poikasta. Viimeisten tutkimusten mukaan istutukset tuottavat Perämerellä muutamien kymmenien kilojen saaliin tuhatta kesänvanhaa istukasta kohden, tuotto kasvaa pohjoisesta etelään päin mentäessä.

Lisätietoa:
Tutkija Erkki Jokikokko, RKTL, puh. 020 575 1811

Tulostettava versio