Silakkasaaliit

Itämeren silakkasaalis edelleen pieni – Selkämereltä jälleen suuri saalis

Itämeren silakkasaalis edelleen pieni – Selkämereltä jälleen suuri saalis

Vuonna 2010 Itämerestä kalastettiin 240000 tonnia silakkaa, mikä oli alle puolet 1980-luvun alun huippuvuosista. Suomen silakkasaalis (92 300t) muodosti noin 38 % koko Itämeren silakkasaaliista.

Selkämeri on ollut 1990-luvun alusta lähtien Suomen tärkein silakanpyyntialue. Vuonna 2010 noin 74 % Suomen silakkasaaliista kalastettiin Selkämereltä. Suomalaisten kalastajien saalis Selkämereltä, 68 700 tonnia, kasvoi 6 % edellisestä vuodesta, ja Saaristo- ja Ahvenanmeren silakkasaalis (14 400 tonnia) pieneni 17 %. Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan sekä eteläisen Itämeren pienet saaliit kasvoivat, Perämeren saalis pieneni.

Itämeren silakkasaaliit maittain vuosina 1974–2010.

Suomen silakkasaaliit merialueittain vuosina 1980–2010.

Lähes koko silakkasaalis saadaan välivesitrooleilla

Vuonna 2010 Suomen silakkasaaliista 93 % pyydettiin trooleilla, 7 % rysillä ja noin 0,2 % verkoilla.

Saaliin käyttötarkoituksesta riippuen voidaan samalla välivesitroolilla kalastaa koostumukseltaan hieman erilaista kannan osaa eri syvyysvyöhykkeistä, mutta aina vapaasta vedestä – pohjan läheltä kalastetaan yleensä etupäässä ihmisravinnoksi tarkoitettuja isompia ja vanhempia kaloja, kun taas lähempänä pintaa saadaan saaliiksi enemmän pieniä yksilöitä, jotka käytetään pääasiassa tuotantoeläinten rehuksi. Näitä kalastusmuotoja on niiden toisistaan erottamiseksi kutsuttu pelagiseksi- eli pintatroolaukseksi ja pohjatroolaukseksi, vaikka varsinaisesta pohjaa laahaavasta troolauksesta, jota pidetään meren eliöstölle hyvin vahingollisena, ei Suomen vesillä olekaan kysymys.

Lisätietoa
tutkija Jukka Pönni, RKTL, puh. 020 575 1894
erikoistutkija Jari Raitaniemi, RKTL, puh. 020 575 1685
erikoistutkija Eero Aro, RKTL, puh. 020 575 1253

Tulostettava versio