Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Hyödynnetyt kalalajit:
» Suomen uhanalaiset kalat 
  •Lohen uhanalaisuus
  •Taimenen uhanalaisuus
  •Nieriän uhanalaisuus
  •Harjuksen uhanalaisuus
  •Siian uhanalaisuus
  •Ankeriaan uhanalaisuus
  •Rantanuoliaisen uhanalaisuus
  •Nahkiaisen uhanalaisuus
  •Puutteellisesti tunnetut kalalajit
» Ahven 
» Ankerias
» Harjus
» Harmaanieriä 
» Hauki 
» Härkäsimppu
» Kampela
» Karppi
» Kiiski
» Kilohaili 
» Kirjolohi
» Kuha 
» Kuore
» Lahna
» Lohi ja järvilohi 
» Made
» Muikku 
» Nahkiainen 
» Nieriä 
» Peledsiika
» Piikkikampela
» Puronieriä
» Siika 
» Silakka 
» Suutari 
» Särki
» Säyne
» Taimen 
» Toutain
» Turska 
» Vimpa
» Kalatietoa muistakin lajeista 
» Vieraslajit 

Puutteellisesti tunnetut kalalajit

Vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa puutteellisesti tunnetut lajit (elaska, imukala, isosimppu, nokkakala, miekkasärki, piikkikampela, piikkisimppu, seitsenruototokko, teisti, vaskikala) ovat pääasiassa taloudellisesti hyödyntämättömiä merikaloja, joista useimmat ovat melko pienikokoisia, joten ne eivät jää yleensä kalastajien pyydyksiin ja tietoa esiintymisestä kertyy vähän.

Elaska, spetsstjärtat långebarn, Lumpenus lampretaeformis, snakeblenny

Elaskaa esiintyy ulkomerellä ja -saaristossa, usein syvän veden alueella Suomenlahden länsiosasta (Pellinki) Merenkurkkuun. Elaska on kylmän veden laji. Suomenlahdella elaskan on epäilty taantuneen ainakin hapettomien osien alueella. Siitä on vain satunnaisia havaintoja, joten elaska listattiin luokkaan puutteellisesti tunnetut.

Imukala, ringbuk, Liparis liparis, sea snail

Imukalaa esiintyy Merenkurkusta etelään koko rannikkoalueella. Siitä on vain satunnaisia havaintoja, joten imukala listattiin luokkaan puutteellisesti tunnetut.

Isosimppu, rötsimpa, Myoxocephalus scorpius, shorthorn sculpin

Isosimppua esiintyy Suomenlahdessa, Ahvenanmaan vesillä, Saaristo- ja Selkämeressä, tavallisesti 2-60 metrin syvyydessä. Siitä on vain satunnaisia havaintoja, joten isosimppu listattiin luokkaan puutteellisesti tunnetut

Nokkakalan poikasia.
Kuva: Lauri Urho

Nokkakala, näbbgädda, Belone belone, garfish

Nokkakalan esiintyminen Suomen rannikolla on vaihdellut kausittain. Nokkakaloja vaeltaa vuosittain keväällä Itämereen ja niiden vaellukset ulottuvat aina välillä Suomenlahdella jopa Kotkaan ja Pohjanlahdella Kokkolaan asti. Se esiintyy Suomessa levinneisyytensä ja lisääntymisensä äärirajoilla. 2000-luvulla nokkakalanpoikasia on tavattu toistuvasti Inkoon ja Uudenkaupungin väliltä, aikaisemmin oli vain satunnaishavaintoja. Kanta on mahdollisesti runsastumassa, mutta tarkempia tietoja ei ole, joten nokkakala listattiin luokkaan puutteellisesti tunnetut.

Miekkasärki, skärkniv, Pelecus cultratus, sichel

Miekkasärkeä tavataan vuosittain Saimaan kanavassa, missä se todennäköisesti lisääntyy (nousua Viipurinlahdesta). Etelä-Saimaan alueelta on havaintoja aikuisista yksilöistä vuodesta 1995 alkaen. Yksittäisiä aikuisia kaloja on tavattu Suomenlahdella useista jokisuista (Porvoonjoki, Vantaanjoki, Kymijoki). Helsingin Vanhankaupunginlahdelta on saatu useita nuoria yksilöitä 2008 ja 2009, aiemmin vain yksittäisiä kaloja. Satunnaishavaintoja on myös esim. Saaristomereltä. Havainnot viittaavat siihen, että miekkasärki olisi ennemmin runsastumassa kuin vähenemässä, mutta tarkempia tietoja ei ole olemassa, joten miekkasärki listattiin luokkaan puutteellisesti tunnetut.

Piikkikampela, piggvar, Psetta maxima, turbot

Piikkikampelaa esiintyy läntisellä Suomenlahdella, Saaristomerellä, Ahvenanmaan ympäristössä ja Selkämerellä harvalukuisena. Sitä saadaan verkoilla yleensä selvästi vähemmän kuin kampelaa. Poikasista ja nuorista kaloista on aikaisemmin saatu vain satunnaishavaintoja, mutta viime vuosina yhä useampia havaintoja. Kannanvaihteluista ja saalista ei ole tarkempia tietoja, joten piikkikampela listattiin luokkaan puutteellisesti tunnetut.

Piikkisimppu, dvärgsimpa, Taurulus bubalis, longspined bullhead

Piikkisimppua esiintyy itäiseltä Suomenlahdelta Kaskisiin olevalla merialueella harvalukuisena. Siitä on vain yksittäisiä havaintoja, joten piikkisimppu listattiin luokkaan puutteellisesti tunnetut.

Seitsenruototokko
Kuva: Lauri Urho

Seitsenruototokko, sjustrålig smörbult, Gobiusculus flavescens, two-spotted goby

Seitsenruototokkoa on havaittu meren ulkosaariston litoraalissa kesäisin, viime vuosina havaintoja on Rauman ja Helsingin väliseltä merialueelta (noin 2 000 km2). Sukeltajien tai tutkijoiden yksittäisten havaintojen perusteella tunnetaan noin 20 esiintymispaikka. Seitsenruototokkoja ei ole systemaattisesti etsitty ja havainnot ovat satunnaisia, joten seitsenruototokko listattiin luokkaan puutteellisesti tunnetut. Olosuhteet esiintymispaikoilla ovat kuitenkin heikentyneet, esiintymien määrä on mahdollisesti vähentynyt.

Teisti, tejstefisk, Pholis gunellus, rock gunnel

Teistiä esiintyy lähinnä ulkosaaristossa, levien joukossa, kivenkoloissa sekä pohjalla Helsingin ja Kaskisen välisellä merialueella. Siitä on vain satunnaisia havaintoja, joten teisti listattiin luokkaan puutteellisesti tunnetut.

Vaskikala, tångspigg, Spinachia spinachia, fifteen-spined stickleback

Vaskikalaa esiintyy ulkosaariston levävyöhykkeessä, usein rakkolevä- ja meriajokaskasvustoissa Haminan ja Kristiinankaupungin välillä. Esiintymistä ei ole systemaattisesti kartoitettu ja lajista on vain satunnaisia havaintoja, joten vaskikala listattiin luokkaan puutteellisesti tunnetut.



Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 2.12.2010