Meritaimen ja kalastuksen muutostarpeet

Meritaimenen luonnonkantojen häviämisen estämiseksi tarvitaan muutoksia kalastukseen

Seurantatulosten perusteella meritaimenen luonnonkantojen elvyttämiseen tulisi ryhtyä kiireellisesti, koska muuten monet kannat pysyvät elossa pelkästään laitosviljelyn varassa. Luonnonkantojen elpyminen varmistaisi osaltaan myös viljelyssä olevien meritaimenkantojen perinnöllisten ominaisuuksien säilymisen.

Tehokkain keino meritaimenkantojen elvyttämiseen on pyynti nykyistä harvemmilla verkoilla, jolloin saaliskalojen keskikoko kasvaisi ja aikaisempaa suurempi osa luonnonkannoista peräisin olevista emoista pääsisi kotijokiinsa kudulle.

Alamittaa tulisi nostaa, pyyntimuotoja rajoittaa

Vuonna 2008 taimenen alamitta nostettiin 40 sentistä 50 senttiin, mikä osaltaan parantanee lähivuosina istutusten tuottoa. Rysäkalastuksessa alamittaiset taimenet voidaan vapauttaa vahingoittumattomina, jolloin ne ehtivät kasvaa kookkaammiksi ja hyödyntää tehokkaammin syönnösvaelluksen aikaista kasvupotentiaalia. Kuitenkin vasta 65 sentin alamitta varmistaisi sen, että taimennaaraat ehtisivät kutea vähintään kerran ennen kuin ne tulevat pyydetyiksi. Taimenen luonnonkantajokien suulle tulisi muodostaa suoja-alue, missä verkko- ja rysäkalastus olisi kiellettyä tai tiukasti rajoitettua, ja luonnonkantajoissa verkkokalastuksesta tulisi luopua kokonaan.

Suomenlahdella useimmat kalastusalueet ovat jo aiemmin määränneet omalla alueellaan taimenen alamitaksi 50 senttiä ja taimenen kalastuksessa käytettävän verkon pienimmäksi sallituksi solmuväliksi 65 millimetriä. Samanlaiset määräykset on saatettu voimaan myös Suomenlahden yleisvesialueella Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen TE-keskusten päätöksellä.

Vantaanjoella kunnostaminen lisännyt poikastuotantoa

Vantaanjoella poikasalueiden kunnostaminen ja kutualueiden rakentaminen ovat lisänneet poikastuotantoa huomattavasti. Myös Ingarskilanjoella luonnontuotanto on viime vuosina käynnistynyt uudelleen kunnostusten, istutusten ja jokisuuta ja jokea koskevien kalastusrajoitusten ja rauhoituksen ansiosta. Muissa meritaimenjoissa tehtyjen kunnostusten tuloksista on niukasti tietoa.

Luonnonkantojen vahvistamiseksi tehdyt tuki-istutukset eivät ole olennaisesti voimistaneet meritaimenen luontaista lisääntymistä

Lisätietoa:
Tutkija Eero Jutila, RKTL, puh. 020 575 1255
Suunnittelija Ville Vähä, RKTL, puh. 020 575 1878
Tutkija Ari Saura, RKTL, puh. 020 575 1266
Tutkija Alpo Huhmarniemi, RKTL, puh. 020 575 1874 

Tulostettava versio