Taimen Inarijärvessä

Inarijärvestä 2000-luvulla sisävesien suurimmat taimensaaliit

Taimen oli ennen säännöstelyä Inarijärven toiseksi tärkein saalislaji. Jakson 1935–1940 vuotuisen saaliin on arvioitu olleen 27 tonnia. Kanta romahti säännöstelyn takia niin, että saalista saatiin huonoimmillaan vain muutama tonni. Velvoiteistutusten myötä taimenkanta elpyi 1970- ja 1980-luvuilla, ja saalista on sittemmin saatu 10:stä 50 tonniin vuosittain. Taimensaalis on vaihdellut voimakkaasti sekä istutusten että ravintokalojen määrän mukaan. Taimenen, kuten myös muiden järven petokalojen, ravintokaloista keskeisimmät ovat alkuperäinen reeska ja viime vuosikymmeninä myös muikku.

Inarijärveen on istutettava velvoitepäätöksen mukaan vuosittain 100 000 taimenen tai järvilohen vaelluskokoista poikasta. Järvilohi, tulokaslaji Etelä-Suomesta Vuoksen vesistöalueelta, on velvoitteessa vaihtoehtoinen laji taimenelle.

Vuonna 2009 järveen ja jokisuille istutettiin yli 91 000 taimenta 3-vuotiaina. Inarijärven sivuvesistöjen velvoitealueelle istutettiin lisäksi yhteensä yli 35 000 kpl 1-vuotiaita poikasia. Koko velvoitealueelle istutettiin siten yli 126 000 taimenta, jotka kaikki olivat merkitty otoliittivärjäyksellä (alizarin-red S) ja pieni osa lisäksi vielä kuonomerkillä (jokisuualueille istutetut 3-vuotiaat).

Vuonna 2009 taimenta kalastettiin järvestä 32,5 tonnia. Vuoden 2009 taimensaalista saatiin erilaisilla verkoilla 62 % ja vapapyydyksillä, lähinnä vetouistelulla 33 %. Loput saaliista saatiin pitkäsiimalla ja isorysillä. Taimensaalis laski edellisten vuosien tasolta, mutta kaikkiaan Inarijärven taimensaaliit ovat koko 2000-luvun ajan edustaneet sisävesiemme huippua. Taimensaaliin arvo, noin 0,25 miljoonaa euroa Inarin alueen kalastajahintojen perusteella, oli pitkästä aikaa hieman pienempi kuin siikasaaliin arvo.

Taimenistutukset ovat voimakkaasti lisänneet säännöstelyn aloittamisen jälkeen romahtaneita taimensaaliita.

Inarijärven taimen-, järvilohi-, nieriä- ja harmaanieriäsaaliit vuosina 1935–1970 ja 1977–2009. Vuosien 1978 ja 1985 saalistiedot puuttuvat.

Istutusten tuloksellisuutta selvitetään laajamittaisen, vuonna 2000 aloitetun merkintätutkimusohjelman avulla. Merkintätulokset, jotka perustuvat mittaviin vuosittaisiin taimennäyteaineistoihin, osoittivat, että Inarijärven taimensaaliista likimain puolet tuli istutuksista ja toinen puoli luontaisesta lisääntymisestä.

Istutusten ohella taimenen luontainen lisääntyminen on ollut merkittävää Juutuanjoen vesistöalueella ja Ivalojoessa, eikä yhtä elinvoimaisia kutukantoja ja toimivaa taimenen elinkiertoa kuin Inarin alueella juuri olekaan muualla Suomessa.

Vuoden 2009 merkintätulosten perusteella havaittiin kuitenkin, että taimenen luontainen lisääntyminen oli heikentynyt, mikä näkyi erityisesti vuosiluokkien 2004 ja 2005 heikentyneinä saaliina. Näissä taimenvuosiluokissa istukkaiden osuus nousikin yli 90 %:iin.

Lisätietoa:
tutkija Erno Salonen, RKTL, puh. 020 575 1472

Tulostettava versio