|
|
Vieraslajit Ilmoita vieraslajihavainnoista osoitteessa: http://www.riistakala.info/vieraslajit/
 |
| Hopearuutanasaalista (joukossa muutama kellertävämpi ruutana) |
”Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.” Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi, Helsinki 2011. Työryhmämuistio mmm 2011:2
 |
| Mustatäplätokko mato-ongessa |
Vieraslajeja pidetään yhtenä suurimmista uhista maailman meriekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajien yksilöitä saapuu Suomenkin rannikolle ihmistoiminnan seurauksena vuosittain. Osalla näistä vieraslajeista voi olla ekologisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti haitallisia vaikutuksia.
Vieraskalalajeja on saapunut Suomeen sekä tahallisesti esimerkiksi istutusten seurauksena että tahattomasti esimerkiksi laivojen painolastivesien mukana. Suomessa on tähän mennessä tavattu yhteensä 26 vieraskalalajia. Merialueella tavataan satunnaisesti vieraskalalajeista esimerkiksi siperiansampia ja venäjänsampia, jotka ovat yleensä peräisin naapurimaiden istutuksista tai viljelykarkulaisia. Suomen rannikolle on toistaiseksi havaittu asettuneen mustatäplätokko ja hopearuutana. Ne ovat alkaneet lisääntyä ja levittäytyä voimakkaasti. Uhkana on esimerkiksi hopearuutanan siirtyminen sisävesiin.
Varhainen havainnointi on tällä hetkellä satunnaista ja uuden lajin saapuminen saatetaan havaita vasta jopa vuosien viiveellä. Vieraslajien torjunta, haittojen minimointi ja uhkien arviointi edellyttää parempaa havainnointia ja tämän takia pyydämmekin ilmoittamaan mahdollisista vieraskalalajihavainnoista osoitteessa: http://www.riistakala.info/vieraslajit/
 Tulostettava versio
|
 | Ajankohtaista |  | | | | | Merialueemme vieraslajien seurannan, varhaisvaroitusjärjestelmän ja riskinarvioinnin kehittäminen | | | | Vieraslajeja pidetään uhkana maailman meriekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajien yksilöitä saapuu Suomenkin rannikolle ihmistoiminnan seurauksena vuosittain. Suurin osa lajeista on harmittomia, mutta osalla vieraslajeista on ekologisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti haitallisia vaikutuksia. Varhainen havainnointi on tällä hetkellä satunnaista ja uuden lajin saapuminen saatetaan havaita vasta jopa vuosien viiveellä. Vieraslajien torjunta, haittojen minimointi ja uhkien arviointi edellyttää varhaisvaroitusjärjestelmän ja seurannan kehittämistä. Kaikkia lajeja ei kuitenkaan voida, eikä edes tarvitse torjua; osaa voidaan ehkä hyödyntääkin. Eri vieraslajien aiheuttamia riskejä on kuitenkin syytä arvioida ja riskinarviointijärjestelmän kehittäminen on erittäin tarpeellista. | | | | | |
|
