Porokanta

Tuottavassa porokannassa eläimet ovat hyväkuntoisia ja terveitä ympäri vuoden. Tällaisessa porokannassa vasatuotto ja teuraspainot ovat korkeat ja eläintappiot pienet. Tutkitaan laidunten, ruokinnan, loisten, sairauksien ja petoeläinten sekä sää- ja ilmastotekijöiden vaikutuksia porokannan tuottavuuteen. Myös porokannan rakenteen vaikutuksia tuottavuuteen tutkitaan.

Poron ulkoloisen, kurmukärpäsen toukat heikentävät porojen kuntoa ja nahkojen laatua. Kuva Mauri Nieminen.

Niukoilla luonnonlaitumilla porojen kunto putoaa, vasatuotto ja teuraspainot jäävät alhaisiksi ja porot ovat alttiita nälkiintymiselle, loisille ja sairauksille. Tutkitaan laidunten määrän ja kunnon vaikutuksia porokantaan eri paliskunnissa. Paliskuntien ja Paliskuntain yhdistyksen porotilastot ovat tärkeää aineistoa tutkimukselle. Myös lumi- ja säätekijöiden ja muiden maankäyttömuotojen vaikutuksia porokantaan ja poroon tutkitaan. Metsätalouden ja turismin vaikutuksia porojen laidunten valintaan tutkitaan porojen GPS-seurannan avulla. Poroon liittyvää perusfysiologista tutkimusta tehdään mm. porontutkimusasemalla rakennetussa kliima- eli säätilahuoneessa. Talvilaidunten kulumisen ja vähenemisen seurauksena porojen talviruokinta on yleistynyt ja ruokinnan vaikutuksista tarvitaan monipuolista tietoa. Loisten, sairauksien ja petoeläinten aiheuttamia tappioita ja niiden ehkäisemistä tutkitaan. Koska Suomen poronhoidossa on teuraista yli 70 % vasoja, on tärkeää tutkia vasatuottoon ja vasakuolemiin liittyviä tekijöitä eri paliskunnissa. Vasakuolematutkimusta on tehty useiden vuosien ajan mm. radiolähettimien avulla. Paliskuntain yhdistyksen Kaamasen koetarhassa on tutkittu esim. hirvaiden iän, kunnon ja määrän vaikutuksia vaadinten tiinehtymiseen ja vasatuottoon.

Vasakuolemien suuruutta ja syitä tutkitaan radiolähettimien avulla. Kuva Mauri Nieminen.

Eloporoista on yli 80 % naarasporoja eli vaatimia. Hirvaiden ikä, kunto  ja määrä ovat tärkeitä tekijöitä porokannan tuottavuudelle. Kuva Mauri Nieminen.

Tulostettava versio