Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
In English | På Svenska

  Sivukartta | Hakemisto A-Ö  
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Tutkimuslaitos Julkaisut Yhteystiedot Sähköiset palvelut

Elinympäristöt:
» Riista maatalousympäristössä
» Viljelymaan monimuotoisuus
» Viljelymaan pesimälinnusto

Riista maatalousympäristössä

Etelä- ja Länsi-Suomen pinta-alasta on keskimäärin kolmas- tai neljäsosa peltoa, joillakin alueilla selvästi enemmänkin. Maatalousympäristö ja sen vaikutuspiirissä olevat metsät ovat merkittäviä riistan elinalueita. Viime vuosikymmenien aikana maatalous on kuitenkin muuttunut valtavasti ja sen myötä maatalousympäristön luonto on köyhtynyt.

Maatalousympäristön muutokset liittyvät tuotantosuunnan muutoksiin. Lypsykarjatalous oli vallitseva tuotantosuunta vielä 40 vuotta sitten, mutta suurimmassa osassa Etelä-Suomea se on korvautunut kevätviljojen viljelyllä. Samanaikaisesti tilakoko on suurentunut ja maankäyttö tehostunut niin, että maiseman pienpiirteisyys on vähentynyt. Tuotanto on tehostunut ja samalla kemikalisoitunut.

Muuttuvan maatalousympäristön eläimistö on kokenut suuria muutoksia. Riistaeläinten joukossa vain sepelkyyhky sekä rikkonaisessa pellon ja metsän muodostamassa maisemassa elävät riistanisäkkäät, kuten kettu, metsäkauris ja valkohäntäpeura ovat runsastuneet. Sen sijaan peltopyyn kannat vähenivät ainakin 80-90 prosenttia, ja 1900-luvun aikana lähes koko maatalous-Suomen nopeasti vallanneen rusakon runsastuminen on tyrehtynyt.

Maatalousympäristön monimuotoisuuden tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla maiseman rakenne ja laatu selittävät riistan elinehtoja ja runsautta. Tutkimus kohdistuu myös koko pesimälinnustoon, sillä ekologialtaan erilaisten lajien kirjo auttaa paremmin ymmärtämään niitä mekanismeja, joiden kautta riistaeläimetkin ovat ympäristöstään riippuvaisia.

Heinän ja syysviljojen viljelypinta-alat ovat pienentyneet (Suomen
virallinen tilasto).

Peltoalan käyttö on muuttunut maatalouden muutosten myötä valtavasti Suomen itsenäisyyden aikana. Riistan kannalta epäedullisia muutoksia ovat heinän ja nurmen ja niiden myötä laitumien sekä syysviljojen alan väheneminen. Viherkesannointi (ja suojakaistat ja -vyöhykkeet) kompensoivat niitä. Myös perinteisen viljelyn kevätviljojen alan lisääntyminen on haitallista, koska kevätviljapellot yleensä muokataan jo syksyllä. Tilanne on toinen kun syyskyntö jää pois kevytmuokkausta tai suorakylvöä käytettäessä tai jätettäessä pelto keväällä muokattavaksi.

Juha Tiainen
Riista- kalatalouden tutkimuslaitos
PL 2
00791 Helsinki
Puh. 0205 751 275
juha.tiainen@rktl.fi



Tulostettava versio

 


© Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 31.5.2005