Viljelymaan monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuusindikkaatorit maatalousympäristössä

Maatalouden ympäristöohjelma, hyvien viljelytapojen ohjeisto sekä EU:n kesannontisäännöstö ovat ne keskeiset työkalut, joilla vaikutetaan maatalouden elinympäristöjen laatuun kaikkialla Suomessa. Riistan ja muiden eläinten seudullinen runsaus sekä lajistollinen monimuotoisuus määräytyvät maatalousympäristön laadun perusteella. Varsinaisella aktiivisella iistanhoitotyöllä voidaan kantoja paikallisesti parantaa ”perustasoa” runsaammiksi.

Maatalouden ympäristöohjelma, hyvien viljelytapojen ohjeisto sekä EU:n kesannontisäännöstö ovat ne keskeiset työkalut, joilla vaikutetaan maatalouden elinympäristöjen laatuun kaikkialla Suomessa. Riistan ja muiden eläinten seudullinen runsaus sekä lajistollinen monimuotoisuus määräytyvät maatalousympäristön laadun perusteella. Varsinaisella aktiivisella iistanhoitotyöllä voidaan kantoja paikallisesti parantaa ”perustasoa” runsaammiksi.

Maatalouden tuotantosuunta ja -tavat vaikuttavat siihen, millainen maatalousympäristön laatu on riistan ja muiden luonnonvaraisten lajien kannalta. Tuotannon harjoittamisen edellytykset taas riippuvat maatalouspoliittisista tavoitteista ja niiden toteuttamiseksi luoduista toimenpiteistä. Pääosa toimenpiteistä ohjaa ja tukee tuotannollista toimintaa, mutta hyvien viljelytapojen ohjeisto ja maatalouden ympäristöohjelma pyrkivät vaikuttamaan myös ympäristön laatuun. Myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kesannontisäännöstöllä on suuri merkitys elinympäristöjen kannalta.

Ympäristöohjelman avulla pyritään ensi sijassa estämään eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista, mutta sillä on myös luonnon monimuotoisuustavoitteita. Jotta voidaan tietää, ovatko toteutetut toimenpiteet tehokkaita ja hyödyllisiä, tulee niiden vaikutuksia seurata. Ympäristöohjelmaan ja muihin ohjauskeinoihin voidaan vaikuttaa, kun muutostarpeet voidaan perustella tieteellisen tutkimuksen antamilla tuloksilla.

Riistantutkimus osallistuu Suomen ympäristökeskuksen johtamaan hankkeeseen maatalouden ympäristöohjelman biodiversiteettivaikutusten seuranta eli mytvas toteuttamalla pesimälinnuston seurantaa lähes sadalla tutkimusalueella eri puolilla Suomea. Hanke alkoi vuonna 2000 ja päättyy vuonna 2006. Siihen liitettiin myös vanhat maatalousympäristön linnuston seuranta-alueet. Hankkeessa lintukantojen runsaus liitetään maisema-alueiden rakenne- ja laatutietoihin sekä näissä tapahtuneisiin muutoksiin. Myös peltokolmioiden antamaa tietoa maatalousympäristön riistaeläimistä analysoidaan ympäristön ominaisuustietojen kanssa.

Alustava maatalousympäristön pesimälinnuston ekologiseen ryhmittelyyn perustuva monimuotoisuusindikaattori, joka perustuu koko maan seuranta-aineiston keskimääräisiin kannanmuutos- indekseihin (Väisänen ym. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava) perusteella (Tiainen & Pakkala 2000: Linnut-vuosikirja 1999). Riista- linnuista fasaani on mukana reunalajeissa ja sepelkyyhky peltojen metsälajeissa.

Tämän lisäksi pesimälinnuston perusteella luodaan maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta kuvaava indikaattorijärjestelmä. Se tulee perustumaan pitkiin seurantalaskennoista saatuihin aikasarjoihin sekä linnuston ekologisiin ryhmiin. Ekologisia ryhmiä muodostetaan erilaisia tarpeita varten; niiden on määrä antaa vastauksia esimerkiksi maatalouden muutosten ja maatalouden ympäristöohjelman aikaansaamien ympäristömuutosten vaikutuksista linnustoon. Hanke on yhteistyöhanke, jossa vastaavia indikaattoreita luodaan rikkakasveista (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), perhosista ja kimalaisista (Suomen ympäristökeskus).

Juha Tiainen
Riista- kalatalouden tutkimuslaitos
PL 2
00791 Helsinki
Puh. 0205 751 275
juha.tiainen@rktl.fi

Tulostettava versio